Jaa

Euroalueen kasvu vakaa levottomuuspesäkkeistä huolimatta

Avainsanat: #kasvu #ekp #euroalue
Teemat: Eurooppa
Heidi Schauman Pääekonomisti
Euroalueen suuret ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Laajoja rakennemuutoksia tarvitaan pankkisektorin lisäksi kaikilla talouden osa-alueilla. Ilman niitä kasvu jää vaatimattomaksi, ja kun EKP joskus lopettaa tukiostonsa, näemme kasvun todellisen heikkouden.
Laajasta epävarmuudesta huolimatta euroalueen talous yllättää jatkuvasti vakaudellaan.  Ekspansiivisen rahapolitiikan, alhaisen inflaation ja heikon valuutan yhdistelmä on tukenut euroalueen talouskehitystä.

Brexit-äänestyksen seuraukset ja tulevaan EU-eroon liittyvä epävarmuus painavat EU:ta monin tavoin. Vuoden 2017 monet poliittiset vaalit pitävät huolen siitä, että vuodesta tulee poliittinen jännitysnäytelmä, joka pitää huomion poissa reaalitaloudesta, jos taloudessa ei tapahdu yllättäviä negatiivisia heilahteluja, mikä ei missään tapauksessa ole poissuljettua. Kreikan ja erityisesti Italian ongelmat saattavat roihahtaa uudelleen ilman ennakkovaroitusta, koska ongelmiin ei toistaiseksi ole löydetty pitkän aikavälin ratkaisuja.

Ensimmäisten arvioiden mukaan euroalueen talous kasvoi 1,7 % vuonna 2016. Kehitys oli monessa suhteessa varsin vakaata. Saksan talous kasvoi vuonna 2016 1,9 %, Ranskassa oltiin plussan puolella, 1,1%. Ranskan positiiviset talousluvut ovat erityinen ilon aihe, koska maan talous on pitkään ollut huolestuttava. Espanjan kasvuvauhti jatkuu suhteellisen hyvänä; vuonna 2016 se oli 3,2 %. Kulutus pysyy kasvun pääasiallisena moottorina, mutta näemme investointien lisääntyvän jatkossa.

Ekspansiivinen rahapolitiikka tukee edelleen reaalitalouden kehitystä euroalueella, vaikka EKP maaliskuussa supistaa kuukausittaisia tukiostojaan 80 miljardista 60 miljardiin euroon. Tämä voidaan nähdä tukiostojen lähivuosina tapahtuvan alasajon ensimmäisenä askeleena, jos talous ei muuten yllätä negatiivisesti. Odotettua suuremmat inflaatiopaineet, joita pidämme epätodennäköisinä, voisivat kuitenkin johtaa elvytysohjelman odotettua nopeampaan alasajoon. Aktian ennusteessa korot pysyvät nykyisillä tasoillaan koko ennustejakson.

Joidenkin euroalueen maiden BKT-kasvu

%-muutos edellisestä neljänneksestä Lähteet: Aktia ja Macrobond
EKP on ottanut ensimmäisen varovaisen askeleen tukiostojen alasajoa kohti. Prosessista tulee hidas ja hallittu, jotta sen negatiiviset vaikutukset voidaan minimoida.
Vaikka moni asia viittaa siihen, että talous on vakaantunut merkittävästi viime vuosina, on vaikea tietää, kuinka hyvinvoivia taloudet olisivat ilman EKP:n rahapoliittista elvytystä. Kun rakenneuudistuksia ei ole saatu aikaan, euroalueen kasvupotentiaali jää edelleen alhaiseksi, ja julkinen talous joutuu jatkossa vaikeuksiin nopeasti ikääntyvän väestön vuoksi.

Vuonna 2016 saimme konkreettisia muistutuksia siitä, että Euroopan pankkisektorin ongelmia ei ole ratkaistu. Erityisesti Italiassa pankkisektori oli vaikeuksissa 2016, eikä ongelmiin ole vielä löytynyt ratkaisua. Kannattamattomat liiketoimintamallit ja heikko kannattavuus, vanhentuneet konttoriverkostot, nopeasti kehittyvä toimiala ja haasteellinen korkotaso ovat lisänneet monien pankkien ongelmia ja tehneet ne hyvin konkreettisiksi. Huolestuttavaa on etenkin hoitamattomien lainojen suuri osuus, yli 16 %, ja koko sektorin toiminta vaatii mittavia muutoksia. Pankkisektorin ongelmat Italiassa, mutta myös Saksassa ja monissa muissa Euroopan maissa, alleviivaavat laajojen taloudellisten rakenneuudistusten tarvetta.

Merkittävästi joustavammat tuote- ja työmarkkinat tukisivat kestävän kasvun saavuttamista ja edesauttaisivat kriisitilanteiden välttämistä Euroopassa. Olisi edelleenkin hyvin tärkeää, että Euroopan talousuudistukset eivät kohdistuisi pelkästään meneillään oleviin kriiseihin vaan myös vastaavien ongelmien syntymisen ehkäisemiseen tulevaisuudessa.

Euroalueen työmarkkinatilanne kohentui edelleen syksyn aikana, vaikka muutos onkin hidasta. Joulukuussa työttömyysaste oli 9,6 %. Mm. Espanjassa ja Portugalissa työttömyysaste on laskussa, mutta Kreikassa myönteinen kehitys on pysähtynyt. Suomen työmarkkinat kehittyivät jopa yllättävän positiivisesti vuonna 2016, ja työttömyysaste on huomattavasti parempi kuin euroalueen keskiarvo.

Työttömyysasteet joissakin euroaluemaissa

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond
Jaa