Jaa

Julkinen velka on valtava, mutta mitä se tarkoittaa?

Kehittyneissä maissa julkinen velka on noussut noin 100 prosenttiin BKT:stä 2000-luvun alun alle 70 prosentista.

Julkinen velka, % BKT:sta, 2017

Lähteet: IMF
Julkinen velka on maailmanlaajuisesti kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä. Kehittyneissä maissa julkinen velka on noussut noin 100 prosenttiin BKT:stä 2000-luvun alun alle 70 prosentista. Kiinan julkinen velka on noussut vain kymmenessä vuodessa 27 prosentista 47 prosenttiin. Suomi ei ole huomattavasti parempi, vaan itse asiassa päinvastoin: julkinen velka on noussut yli 60 prosenttiin vuodesta 2008, jolloin se oli 32 prosentin tasolla.

Kokonaisvelka vai velka suhteessa BKT:hen?

Jos tarkastellaan velkaa suhteessa BKT:hen, Japani on omassa luokassaan, sillä sen velka on IMF:n tilaston mukaan noin 240 prosenttia BKT:stä. Kreikan velka on noin 180 prosenttia ja Italian reilut 130 prosenttia. Myös Yhdysvaltojen julkinen velka on yli 100 prosenttia BKT:stä.

EU-maiden julkinen velka, % BKT:sta.

Lähteet: IMF
Julkista velkaantumista voidaan lähestyä joko absoluuttisesta tai suhteellisesta näkökulmasta. Kenellä on eniten julkista velkaa maailmassa, tai kenellä on eniten velkaa suhteessa BKT:hen? Jos tarkastellaan velkaa suhteessa BKT:hen, Japani on omassa luokassaan, sillä sen velka on IMF:n tilaston mukaan noin 240 prosenttia BKT:stä. Kreikan velka on noin 180 prosenttia ja Italian reilut 130 prosenttia. Myös Yhdysvaltojen julkinen velka on yli 100 prosenttia BKT:stä. Tässä vertailussa Suomen reilut 60 prosenttia vaikuttavat vaatimattomilta, mutta Suomen julkinen velka on kasvanut hyvin nopeasti viimeisten 10 vuoden aikana, ja ero muihin pohjoismaihin on kasvanut suureksi.

Suurimmalla osalla Suomen naapurimaista on kadehdittavan hyvä tilanne julkisen velkaantumisen suhteen. Baltian suhteellisen nuorten maiden ja erityisesti Viron velka on hyvin matala, samoin kuin Ruotsin, Tanskan ja Norjan, joissa velka liikkuu 30 ja 40 prosentin välillä BKT:stä. Myös Venäjällä on hyvin pieni julkinen velka mm. johtuen 90-luvun lopun kriisin jälkeisestä uudelleenjärjestelystä sekä vahvasta pyrkimyksestä pienentää julkista velkaantumista. Suomi on tässä lähialueanalyysissä suuri poikkeus.

Kun velan kokonaismäärää tarkastellaan ilman, että velkaa mukautetaan maan kokoon, nähdään, että Yhdysvalloilla on edelleen ylivoimaisesti eniten velkaa, Japani on hyvä kakkonen ja Kiina on kolmannella sijalla. Eurooppalaisista maista eniten velkaa on ei yllättäen Italialla, vaikka sen talous ei ole suurin. Ranskalla, Saksalla ja Isolla-Britannialla on suurin piirtein saman verran julkista velkaa.

Kehittyvien maiden tilastot näyttävät hyvin erilaisilta riippuen siitä, onko ne suhteutettu BKT:hen vai ei, sillä osa talouksista on edelleen pieniä verrattuna kehittyneisiin maihin. BKT:hen verrattuna moni maa on kuitenkin onnistunut keräämään todella suuren julkisen velan. Esimerkiksi sellaisilla mailla, kuin Ghana ja Egypti, on korkea julkinen velka. Egyptin luku vuodelle 2017 oli yli 100 prosenttia BKT:stä ja Ghanan vastaava lähelle 80 prosenttia. Myös esimerkiksi Brasilialla ja Intialla on suhteellisen suuri julkinen velka.

Julkinen velka, % BKT:sta, dollareissa sekä per capita 2017

Lähteet: IMF, OECD, Maailmanpankki

Suurimmalla osalla Suomen naapurimaista on kadehdittavan hyvä tilanne julkisen velkaantumisen suhteen.

Kuka on sijoittanut velkaan?

Suurin osa julkisen sektorin velasta koostuu tänä päivänä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista. Mutta kuka sijoittaa julkiseen velkaan? Maiden välillä on valtavia eroja, jotka ovat tärkeitä erityisesti julkisen velan kestävyyttä mietittäessä.

Suomen julkisen velan pitää suurimmaksi osaksi hallussaan kansainväliset sijoittajat. Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevat tahot omistavat 73 prosenttia Suomen julkisesta velasta. Keskuspankista on viime vuosien valtavien tukiosto-ohjelmiensa seurauksena tullut toiseksi suurin omistaja 24 prosentin osuudella, kun taas kotimaiset pankit omistavat vain 1 prosentin ja muut kotimaiset tahot vain 2 prosenttia. Suomen osalta voidaan siis todeta, että meillä ei ole vahvaa yhteyttä kotimaisen pankkisektorin ja julkisen sektorin välillä, kuten Italiassa ja Saksassa, joissa kotimaiset pankit sekä muut kotimaiset toimijat omistavat todella suuria osia julkisesta velasta. Kotimaiset toimijat, pääasiassa pankit, omistavat 34 prosenttia Saksan julkisesta velasta, kun taas Italiassa tilanne on se, että pankit omistavat noin 20 prosenttia julkisesta velasta ja maan muut sijoittajat vajaat 30 prosenttia, joten Italian kokonaisluku on lähes 50 prosenttia.

Italian tilanne on erityisen ongelmallinen siksi, että sen julkinen velka on niin valtava. Jos Italia ei pysty maksamaan velkaansa takaisin, se johtaa omistajarakenteen vuoksi siihen, että suuria häviäjiä ovat myös kotimainen pankkisektori sekä muut sijoittajat, muun muassa tavalliset kotitaloudet. Verrattuna siihen, että Suomi ei kykenisi hoitamaan julkista velkaansa, tilanne on paljon vaikeampi, koska niin suuri osa omistajista on kotimaisia. Toisaalta suuri kotimainen omistus voi osittain suojella maata, jolla on paljon velkaa, sillä nämä omistajat ovat usein lojaalimpia ja on heidän etunsa mukaista, että julkinen sektori selviytyy. Tämä on tärkeä tekijä myös Japanin valtavassa julkisessa velassa. Tämän kohtalokkaan yhteyden murtaminen kotimaisen pankkisektorin ja julkisen sektorin välillä on ollut pitkään työlistalla, mutta se on osoittautunut vaikeaksi käytännössä.

Valtionvelan hallussapito, %, 2018 Q2

Lähteet: Bruegel database of sovereign bond holdings

Keskuspankit omistavat valtavan osan julkisesta velasta

Keskuspankki omistaa nyt noin 24 prosenttia suomalaisesta valtionvelasta.
Julkisen velan omistukset ovat muuttuneet dramaattisesti euroalueella vuoden 2015 jälkeen, jolloin oli olemassa konkreettinen deflaation, eli laskevien hintojen, riski. Tämän vaikean tilanteen selättämiseksi EKP lanseerasi muun muassa kattava julkisen ja yksityisen velan osto-ohjelman, jonka tavoitteena oli tukea talouden kehitystä ja kasvattaa hintapaineita.

Vaikutukset olivat dramaattisia. Keskuspankki omistaa nyt noin 24 prosenttia suomalaisesta valtionvelasta. Vielä vuonna 2014 omistus oli 0 prosenttia. Keskuspankin suurempi omistus näkyy kansainvälisten sijoittajien pienempänä omistuksena. Tämä osuus on laskenut 90 prosentista 73 prosenttiin.

Omistukset näyttävät melko erilaisilta euroalueen eri maissa. Esimerkiksi Saksassa rakenne on hyvin erilainen kuin Suomessa. Keskuspankki omistaa Saksassa noin 17 prosenttia velasta, mutta päinvastoin kuin Suomessa, kotimainen pankkisektori omistaa yli 32 prosenttia julkisesta velasta ja kansainväliset toimijat omistajat omistavat vajaat 50 prosenttia. Saksa putoaa siis jonnekin Suomen ja Italian väliin julkisen talouden omistusrakenteen suhteen.

Yhdysvalloissa FED omistaa vain noin 12 prosenttia julkisesta velasta, eikä tilanne ole muuttunut merkittävästi finanssikriisin aikana tai sen jälkeen. Vuoden 2007 lopussa osuus oli noin 8 prose