Jaa

Kasvu jatkuu Suomessa vahvana

Avainsanat: #vienti #BKT #kasvu #kulutus
Teemat: Suomi
Heidi Schauman Pääekonomisti
Suomen talous kasvaa nopeasti. Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019.

BKT-kasvuennuste

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Suurin osa vuoden 2017 tilastotiedoista on nyt saatu, ja kaikki viittaa siihen, että vuodesta 2017 tulee taloudellisesti historiallisen hyvä vuosi.
Suomen talous kasvaa nopeasti. Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Kotimainen kysyntä pysyy hyvänä investointien ja kulutuksen tukemana. Rakennustoiminta vähenee hieman, mutta varsinkin kasvukeskuksissa se jatkuu vilkkaana. Ulkomaankauppaan liittyy epävarmuutta, sillä tavaraviennin kasvu on syksyn aikana osoittanut merkkejä heikentymisestä. Vientimarkkinoiden valoisat näkymät tukevat kuitenkin ajatusta siitä, että myös vientiteollisuuden näkymät ovat suhteellisen hyvät. Tuotantokapasiteetti voi kuitenkin jatkossa heikentää niitä, koska osaavan työvoiman saatavuus ja teknisen kapasiteetin rajallisuus jarruttavat kehitystä lyhyellä aikavälillä.

Suurin osa vuoden 2017 tilastotiedoista on nyt saatu, ja kaikki viittaa siihen, että vuodesta 2017 tulee taloudellisesti historiallisen hyvä vuosi. Kasvun laaja-alaisuus lisääntyi vuoden 2017 alussa, kun vientiluvuissa tapahtui merkittävä kasvuloikka. Jo vuonna 2016 kulutus ja investoinnit kasvoivat, mutta vuoden 2017 aikana koneisiin ja tuotantolaitoksiin tehtyjen investointien osuus investointien kasvusta on jatkuvasti lisääntynyt rakennusinvestointien oltua muutaman vuoden ajan hallitsevina.

Suomen talous kasvoi 1,9 % vuonna 2016, mutta vuonna 2017 se on kasvanut huomattavasti euroalueen keskiarvoa nopeammin, vaikka vuosi kokonaisuudessaan on tarjonnut monia myönteisiä yllätyksiä myös koko euroalueella. Vuoden 2016 lopulla alkanut investointien vauhdittama kasvu on vaikuttanut myönteisesti koko maailmantalouteen, mutta varsinkin Suomen kaltaiset maat, joiden suuri ulkomaankauppa keskittyy investointitavaroihin ja niiden oheispalveluihin, ovat saaneet siitä vetoapua. Monet Suomen vientikaupan tärkeät kohdealueet, kuten Venäjä ja euroalue, ovat vuonna 2017 kehittyneet hyvin.

Parantunut kilpailukyky, joka johtuu osittain kilpailukykysopimuksesta, mutta myös työkustannusten kehityksestä tärkeimmissä kilpailijamaissa, on myös auttanut parantamaan näkymiä.
Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia. Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia.

Luottamus

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond
Tilastokeskuksen alustavien BKT-lukujen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä edellisestä vuosineljänneksestä 1,1 %, mikä vahvisti kuvaa kasvun jatkumisesta hyvänä myös vuoden jälkipuoliskolla, vaikka kasvu hieman laantui toisella vuosineljänneksellä.

Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia. Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista valmistellaan parhaillaan. Meidän olisi tärkeää saada aikaan uudistus, joka parantaa tasa-arvoa ja edistää työllistymistä heikentämättä samalla syntyvyyttä. Suurempi joustavuus ja sen huomioonottaminen, että lapsuus ei pääty lapsen täyttäessä 1 tai 3 vuotta, ovat tämän kokonaisuuden tärkeitä rakennuspalikoita.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus on monimutkainen valmisteltavana oleva kokonaisuus. Sen lisäksi tarvitsemme kuitenkin muun muassa verouudistusta ja uudelleenjärjestelyjä työmarkkinoilla, jotta nykyistä selvästi korkeamman työllisyystason saavuttamisen edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät. Suomen ikärakenne vaatii nopeita toimia työllisyyden lisäämiseksi, jotta pystyisimme säilyttämään vallitsevan julkisten palveluiden tason suurten ikäluokkien saavuttaessa ikäkauden, jossa terveydenhoitokustannukset nousevat jyrkästi. Tähänastiset muutokset eivät riitä, vaan tarvitaan syvällisempiä ja kattavampia uudistuksia. Syksyn työmarkkinakierros on ollut toistaiseksi lupaava ja osoittaa, että työmarkkinaosapuolet ymmärtävät paikallisten ratkaisujen tarpeen. Nyt se muodostaa hyvän perustan Suomen työmarkkinamallin edelleen kehittämiselle. Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia.

Ennuste

Suomen BKT-ennuste

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Olemme korjanneet ennustettamme vuodelle 2018 poikkeuksellisen paljon ylöspäin (2,0 %:sta 2,6 %:iin), mikä johtuu investointien parantuneista näkymistä ja kulutuksen hyvän kehityksen jatkumisesta, ja vaikka ulkomaankauppa ei kasvaisi yhtä hyvin kuin vuonna 2017, myös vienti lisääntyy nopeasti.
Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,1 %, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Olemme korjanneet ennustettamme vuodelle 2018 poikkeuksellisen paljon ylöspäin (2,0 %:sta 2,6 %:iin), mikä johtuu investointien parantuneista näkymistä ja kulutuksen hyvän kehityksen jatkumisesta, ja vaikka ulkomaankauppa ei kasvaisi yhtä hyvin kuin vuonna 2017, myös vienti lisääntyy nopeasti.

Vuonna 2017 kasvu on ollut epätavallisen tasapainoista, kun investoinnit sekä rakentamisessa että kone- ja tuotantolaitehankinnoissa ja lisäksi kulutus ja ulkomaankauppa ovat kasvaneet hyvin. Ennusteen mukaan kasvuvauhti hidastuu vuonna 2018, mikä johtuu kaikkien kasvutekijöiden hienoisesta laantumisesta. Suhdannehuippu sijoittuu vuoteen 2017, minkä jälkeen kasvuvauhti vähitellen hidastuu. Arvioimme suhdanteiden jatkuvan hyvinä vuodet 2018 ja 2019. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että yli 2 %:n kasvu on Suomen väestön nopeasti vanheneva ikärakenne huomioon ottaen erittäin hyvä.

Kilpailukykysopimus, varsin suuret palkankorotukset tärkeimmissä kilpailijamaissamme, merkittävimpien kauppakumppaneittemme suhdannenousu ja maailmankaupan yleinen piristyminen ovat tukeneet nousukehitystä. Nyt on erittäin tärkeää pitää vaikutuspiirissämme olevat tekijät, kuten kilpailukyky, vientiteollisuutta tukevina, jotta vienti ei pääsisi puolen vuoden hyvän kehityksen jälkeen notkahtamaan. Työvoiman nopea ja joustava uudelleenkoulutus olisi myös monien alojen kannalta tärkeää.

Korot pysyvät koko ennustekauden hyvin alhaisina, mikä tukee kulutusta, mutta samalla myös kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina nopeasti. Maltillisia palkkaratkaisuja tarvitaan vielä tulevina vuosina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta maltillisen palkkakehityksen varjopuolena on sen yksityisen kulutuksen kasvua jarruttava vaikutus.

Suomen muut keskeiset ennusteluvut

Ennuste 2017-2019 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Viennin kasvu laantuu, mutta sen taso jatkuu hyvänä

Vuonna 2017 olemme nähneet viennin kasvavan lähes ilmiömäisellä tavalla. Aktian uuden ennusteen mukaan vienti kasvaa kokonaista 9 % vuonna 2017, mikä on suuri muutos viime vuodesta, jolloin viennin kasvu oli 1,3 %. Vuoden 2017 alkupuoliskolla kasvuluvut olivat aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Viennin kasvu on myös ollut laaja-alaista ja suurimmilla vientialoilla kauppa on käynyt hyvin. Vuoden 2017 toisella puoliskolla tavaraviennin kasvu on hidastunut alkuvuodesta, ja riski sekä konekapasiteetin että osaavan työvoiman puutteen viennin kasvua jarruttavasta vaikutuksesta on ainakin lyhyellä aikavälillä ilmeinen. Varsinkin heinä- ja elokuussa tavaravienti tuotti pettymyksen, mutta syyskuussa se piristyi hieman.

Vaikka vientinäkymät hieman heikentyvät, ennustamme viennin kasvavan jatkossa suhteellisen hyvin. Vuonna 2018 vienti kasvaa 4 % ja vuonna 2019 kasvu on 4,2 %.

Vuonna 2017 vienti on ollut ehkä jopa yllättävän monipuolista. Alusvienti näkyy luvuissa, samoin kuin ajoneuvojen vienti Uudenkaupungin autotehtaan ansiosta. Mutta myös perinteinen metalliteollisuus, metsäteollisuus ja kemian teollisuus ovat vuoden kuluessa osoittaneet selviä vahvuuden merkkejä.

Kun tarkastelemme vientiä kohdemaittain, euroalue kokonaisuutena ja varsinkin Saksa erottuvat joukosta. Myös vienti Ruotsiin, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin on saanut uutta puhtia. Näin vahvan viennin kasvun ansiosta Suomi ei enää menetä vientiosuuksia samalla, kun Suomen vienti kasvaa lähivuosina maailmantaloutta nopeammin.

Oman tuotantokapasiteettimme rajoitukset voivat jarruttaa ulkomaankaupan kehitystä. Olemme kuitenkin korjanneet ylöspäin kaikkien Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden kasvuennusteita, mikä viittaa siihen, että ulkomainen kysyntä voi osoittautua viime kesänä ennustamaamme vilkkaammaksi.

Vienti

arvo, miljoonaa euroa. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Työttömyysaste laskee hitaasti

Aktian uuden ennusteen mukaan työttömyys vähenee edelleen hitaasti. Tämä vuonna se laskee 8,7 %:iin, vuonna 2018 edelleen 8,4 %:iin ja vuonna 2019 8,2 %:iin.

Työllisyysaste ja työlliset

Työllisyysaste kausitasoitettu ja työllisten määrä 12 kk liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia ja Macrobond
Suomen kausivaikutuksista puhdistettu työllisyysaste oli syyskuussa 69,4 %, joka on tuntuva parannus vuoden 2015 alle 68 %:n pohjaluvuista. Odotamme työllisyyden jatkavan kasvuaan, joka jäänee kuitenkin maltilliseksi. Hallituksen työllisyystavoitteet jäävät luultavasti hallituskauden aikana saavuttamatta, vaikka BKT:n kasvuvauhti olisi ennakoitua nopeampaa. Arviomme perustuu siihen, että kasvu on tähän asti perustunut lähinnä tuottavuuden paranemiseen.

Vaikka työllisyysaste jatkaa nousuaan, työllisten suhteellisen määrän lisääntyminen ei vastaa työiässä olevan väestön määrän supistumista. Syyskuussa 2017 työikäisiä oli 14 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja kahden vuoden takaisesta tilanteesta on työikäisen väestön määrä vähentynyt 25 000 henkilöllä. Vuodesta 2010 on työikäisen väestön määrä supistunut 114 000:lla.

Työttömyyasteet

Tilastokeskuksen sarja kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

Työikäinen väestö

15-64-vuotiaat Lähteet: Aktia ja Macrobond
Tilastokeskuksen virallisen työvoimakyselyn mukaan työttömien määrä on vuonna 2017 edelleen hieman vähentynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön työttömäksi kirjautuneiden määrään perustuvat tilastot ovat osoittaneet työttömyyden laskeneen jyrkästi vuonna 2017. Tämä johtuu työttömien haastattelujen tehostumisesta, jolloin monet, jotka eivät itse asiassa ole olleet työttömiä, on poistettu työttömyystilastoista. Muutoksen odotetaan jäävän tilapäiseksi ja työttömien vähenemisen ennustetaan lähikuukausina hidastuvan, mutta prosessi tekee työ- ja elinkeinoelämän työmarkkinatilastojen tulkitsemisesta tällä hetkellä erittäin hankalaa. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrää.

Aktian uuden ennusteen mukaan työttömyys vähenee edelleen hitaasti. Tämä vuonna se laskee 8,7 %:iin, vuonna 2018 edelleen 8,4 %:iin ja vuonna 2019 8,2 %:iin. Vähenevä irtisanomisriski tukee luultavasti kulutusta enemmän kuin viralliset työllisyysluvut osoittavat, sillä työllisyys lisääntyy myös työvoiman ulkopuolelta.

Kotitaloudet kuluttavat ja velkaantuvat

Säästämisaste, joka mitataan säästöjen osuutena käytettävissä olevista tuloista, oli -1,0 % vuonna 2016, mikä tarkoittaa kotitalouksien kuluttavan enemmän kuin ne ansaitsevat. Kehitys on jatkunut negatiiviseen suuntaan vuonna 2017, ja tämän vuoden toisella neljänneksellä säästämisaste oli -2,2 %.

Kulutus

Indeksi, 2008=100 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Säästämisaste

% käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia ja Macrobond
Aktian ennusteen mukaan kulutus pysyy kasvumoottorina. Vuodesta 2017 tulee jo kolmas peräkkäinen vuosi, jona kulutus kasvaa lähes 2 %, ja uskomme kulutuksen kasvavan ripeästi myös jatkossa. Työttömyyden supistuminen ja hidas inflaatio tukevat kulutusta, mutta kotitalouksien velkaantuminen muodostaa pitkällä aikavälillä Suomelle haasteen.

Kotitaloudet nostivat vuonna 2016 noin 8 % enemmän lainaa kuin vuotta aiemmin. Samalla piteni myös asuntolainojen takaisinmaksuaika, joka on Suomen Pankin tilaston mukaan uusissa asuntolainoissa nyt keskimäärin 19 vuotta. Säästämisaste, joka mitataan säästöjen osuutena käytettävissä olevista tuloista, oli -1,0 % vuonna 2016, mikä tarkoittaa kotitalouksien kuluttavan enemmän kuin ne ansaitsevat. Kehitys on jatkunut negatiiviseen suuntaan vuonna 2017, ja tämän vuoden toisella neljänneksellä säästämisaste oli -2,2 %.

Kotitalouksien velka

% käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia ja Macrobond

Rakentamisbuumi jatkuu mutta laantuu hieman

Rakennusinvestointien määrä kääntyi kasvuun jo vuonna 2015, ja muut investoinnit seurasivat esimerkkiä vuoden 2016 alussa.
Rakennusinvestointien määrä kääntyi kasvuun jo vuonna 2015, ja muut investoinnit seurasivat esimerkkiä vuoden 2016 alussa.

Uudisrakentaminen

Asuntojen määrä Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaatio on edelleen hyvin maltillinen

Vaikka inflaatio alittaa keskuspankin lähes 2 %:n inflaatiotavoitteen, merkkejä deflaatiouhasta ei ole näkyvissä.
Hintapaineet ovat Suomessa yhä varsin vähäiset. Lokakuun kuluttajahintainflaatio oli vain 0,5 %, eli huomattavasti vähemmän kuin euroalueen keskimääräinen 1,4 %:n inflaatiovauhti. Lisääntyvä kilpailu kaupan alalla pitää inflaation maltillisena, mutta myös energian hintojen ja asumiseen liittyvien kustannusten kehitys on ollut varovaista. Inflaatio pysyy Suomessa lähivuosina maltillisena edelleen vähäisten hintapaineiden ansiosta. Kuluttajahintainflaatio on Aktian uuden ennusteen mukaan 0,8 % vuonna 2017, 1,3 % vuonna 2018 ja 1,6 % vuonna 2019. Odotamme siis kuluttajahintojen nousevan varovasti. Vaikka inflaatio alittaa keskuspankin lähes 2 %:n inflaatiotavoitteen, merkkejä deflaatiouhasta ei ole näkyvissä.

Inflaatio jatkuu Suomessa huomattavasti alhaisempana kuin euroalueella keskimäärin. Suhteellisesti katsoen Suomesta tulee euroalueeseen verrattuna halvempi maa, kun inflaatio pysyy hieman euroalueen keskiarvoa hitaampana. Osasyynä Suomen ja muun euroalueen eroon ovat kilpailukykysopimus ja palkkaratkaisut, jotka laskevat inflaatiopainetta vuosina 2017 ja 2018. Kilpailukykysopimuksen vuoksi tulot kasvavat hitaasti vuonna 2017.

Syksyn kuluessa päättyneet palkkaneuvottelut viittaavat Suomen palkkakehityksen pysymiseen edelleen maltillisena myös vuosina 2018 ja 2019. Teknologiateollisuudessa on esimerkiksi päästy sopimukseen, joka kannustaa voimakkaasti paikalliseen sopimiseen. Jos paikallistasolla ei päästä sopimukseen, palkat nousevat vuonna 2018 1,1 %:n yleisen korotustason mukaisesti lisättynä yritys- tai työpaikkakohtaisella 0,5 %:n osuudella. Palkat nousevat siis 1,6 % vuodessa. Monet muut toimialat ovat jo päätyneet samankaltaisiin ratkaisuihin, mutta monet sopimukset ovat vielä myös auki.

Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen pienenee

Julkistalouden velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen laskee Aktian ennusteen mukaan 62,6 %:iin BKT:stä vuonna 2017 ja jatkaa laskuaan 62,3 %:iin vuonna 2019. Jatkuvasti paranevat kasvunäkymät johtavat siis siihen, että julkisen sektorin velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen todella laskee.
Suomen julkistalouden näkymät ovat hyvien suhdanteiden ansiosta edelleen parantuneet. Velkakierre ei vuosina 2018 tai 2019 vielä katkea, mutta velkaantuneisuuden kasvu hidastuu koko ajan.

Työllisyyden lisääntyminen, vaikkakin maltillisesti, näkyi viime vuonna julkisen talouden rahoitustilanteessa, ja kasvun nopeutumisen sekä työmarkkinoiden parantuneiden näkymien odotetaan tukevan julkistaloutta ennustejakson aikana. Vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen yhteydessä päätetyt tuloveron keventäminen ja työnantajan sairausvakuutusmaksujen alentaminen heikentävät julkisen sektorin taloutta.

Rahoitusalan kriisin alusta alkaen Suomen julkistalous on ollut alijäämäinen, ja tilanne jatkuu entisellään myös lähivuosina, kun alijäämä on 1,4 % vuonna 2018 ja 1,3 % vuonna 2019. Julkistalouden velkaantuneisuus saavutti uuden ennusteen mukaan huippunsa vuonna 2015, jolloin se oli 63,6 % BKT:stä, minkä jälkeen velkasuhde on laskenut. Se laskee Aktian ennusteen mukaan 62,6 %:iin BKT:stä vuonna 2017 ja jatkaa laskuaan 62,3 %:iin vuonna 2019. Jatkuvasti paranevat kasvunäkymät johtavat siis siihen, että julkisen sektorin velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen todella laskee.

Julkisen talouden tilanteen paraneminen ja hyvä suhdannetilanne merkitsevät, että nyt on erinomainen tilaisuus tehdä rakenteellisia uudistuksia. Lisäuudistuksia on tehtävä mukauttamalla talouttamme jatkuvasti globaalistuvaan ja kilpaillumpaan toimintaympäristöön. Lisäksi meidän on jatkettava työmarkkinoiden uudistamista niin, että se kannustaa työllistämään ja samalla lievittää kohtaanto-ongelmia.

Julkinen velka

% BKT:stä Lähteet: Aktia ja Macrobond
Jaa