Jaa

Kasvua, kasvua – mutta kuinka paljon ja kuinka kauan?

Avainsanat: #vienti #BKT #kasvu #kulutus
Teemat: Suomi
Heidi Schauman Pääekonomisti

Suomen talous kasvaa Aktian uuden ennusteen mukaan 2,8 % 2017 ja 2 % 2018. Olemme korjanneet ennustettamme reilusti ylöspäin kevään lukemista, 1,9 % ja 1,5 %, kasvupohjan laajentumisen ja nopean suhdannenousun vuoksi. Kasvu saa tukea viennistä, ja investoinnit kääntyvät kauan odotettuun nousuun. Myös kulutus jatkuu vahvana, ja rakentaminen pysyy korkealla tasolla 2017.



Suomen talouden keskeiset ennusteluvut

%-muutos vuoden takaa. Lähteet: Aktia ja Macrobond.

2017 on tähän asti ollut hyvien talousuutisten vuosi Suomessa. Käsityksemme kasvun voimasta ja sen kestävyydestä on vahvistunut rakennussektorin ylläpitäessä vauhtiaan, koneisiin ja tuotantolaitoksiin tehtyjen investointien kasvaessa ja kulutuksen myönteisen kehityksen jatkuessa sekä viennissä nähdyn loistavan puolivuotiskauden ansiosta.

Ensimmäisen vuosineljänneksen 1,2 prosentin ja toisen neljänneksen 0,4 prosentin kasvun jälkeen odotamme hyvän kehityksen jatkuvan vuoden toisella puoliskolla. Kasvu näyttää kaiken kaikkiaan kestävämmältä kuin kertaakaan aiemmin finanssikriisin jälkeen. Kasvu on laaja-alaista, ja se pohjautuu sekä kotimaiseen että ulkomaiseen kysyntään.

Suhdanteen paraneminen ei kuitenkaan ratkaise talouden suuria rakenteellisia haasteita. Esimerkiksi ikärakenteen vuoksi Suomessa tarvitaan nopeita toimenpiteitä työllisyyden lisäämiseksi, jotta voimme ylläpitää vallitsevan julkisen palvelun tason suurten ikäluokkien tullessa ikään, jossa terveydenhoitokulut nousevat merkittävästi. 

Kasvu näyttää kaiken kaikkiaan kestävämmältä kuin kertaakaan aiemmin finanssikriisin jälkeen. Kasvu on laaja-alaista, ja se pohjautuu sekä kotimaiseen että ulkomaiseen kysyntään.



BKT-kasvu

%-muutos vuoden takaa. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Poliittisesti olisi tärkeä käyttää hyväkseen hyvää suhdannetilannetta tarvittavien rakennemuutosten läpiviemiseksi ja samalla huolehtia julkisen talouden terveydestä.



Luottamus

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

Poliittisesti olisi tärkeä käyttää hyväkseen hyvää suhdannetilannetta tarvittavien rakennemuutosten läpiviemiseksi ja samalla huolehtia julkisen talouden terveydestä. Meillä on nyt hyvä tilaisuus katkaista velkakierre ja luoda edellytykset talouden joustavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Koska nousukausi alkoi Suomessa myöhemmin kuin muualla Euroopassa, riskinä on sen toivottua nopeampi kääntyminen. Muutoksiin on ryhdyttävä heti. Monet asiat viittaavat siihen, että meneillään olevasta nousukaudesta ei tule kovin pitkäaikaista, joten muutoksiin on ryhdyttävä heti.

Vuonna 2017 suurin käänne on tapahtunut viennissä, jonka kehitys on ollut vaikuttavaa ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Viime vuoden talouden veturit, rakentaminen ja kulutus, ovat kehittyneet edelleen voimakkaasti. Mutta varsinkin kulutuksessa on näkyvissä myös negatiivinen pohjasävy, kun kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut edelleen ja niiden säästämisaste on pysynyt negatiivisena, eli taloudet kuluttavat enemmän kuin ansaitsevat, eikä se ole kestävä kasvun muoto pidemmällä tähtäimellä.



 

Monet asiat viittaavat siihen, että meneillään olevasta nousukaudesta ei tule kovin pitkäaikaista, joten muutoksiin on ryhdyttävä heti.

Kotitalouksien velka

2015, % käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia, Macrobond ja OECD

Ennuste

Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,8 prosenttia tänä vuonna. Nousukausi on tavoittanut Suomen. Jo viime vuonna talous kasvoi Tilastokeskuksen päivitettyjen lukujen mukaan 1,9 prosenttia. Suurin muutos 2017 on tapahtunut ulkomaankaupassa. Suomen viennin kehitys on ollut hyvin myönteistä, ja ennustamme sen kasvavan jopa yli 9 prosenttia 2017. Käsillä on siis jonkinlainen vallanvaihto, jossa vienti ottaa hurjan loikan ylöspäin pitkän alavireen jälkeen. Suomi alkaa voittaa markkinaosuuksia maailmankaupasta, kun vientimme kasvaa maailman vientiä nopeammin.

Nousun tukena ovat olleet kilpailukykysopimus, tärkeimpien kauppakumppaniemme parempi suhdannetilanne sekä maailmankaupan yleinen kohentuminen. Nyt on äärimmäisen tärkeä pitää kiinni asioista, joihin voimme vaikuttaa, esimerkiksi kilpailukyvystä ja vientiteollisuuden tuesta, jotta vienti ei alkaisi supistua puolen vuoden hyvän kehityksen jälkeen.

Myös kulutus on yllättänyt vahvuudellaan 2017, ja ennustamme sen kasvavan nopeammin kuin viime vuonna, jolloin se jo toimi kasvun moottorina. Kulutus kasvaa uudessa ennusteessa 2 prosenttia 2017 ja 1,7 prosenttia 2018. Entistä vähemmän rakentamisen ja entistä enemmän muiden investointien ajamina investoinnit tukevat kasvua, kasvaen 8,8 prosenttia 2017.

Ennusteessa kasvuvauhti hidastuu 2018, mikä johtuu kaikkien kasvukomponenttien pienestä heikkenemisestä. Suurin suhdannehuippu on vuosi 2017, jonka jälkeen kasvuvauhti vähitellen hiljenee. Näemme hyvän suhdanteen jatkuvan 2018, joskin hieman vaimeampana kuin 2017. Tässä yhteydessä on hyvä pitää mielessä, että 2 prosentin kasvu on erittäin hyvä, kun tiedetään Suomen nykyolot rakennemielessä.

Korot pysyvät erittäin alhaisina koko ennustejakson, mikä tukee kulutusta mutta samalla myös yksityistä velkaantumista, joka on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. Tulevina vuosina tarvitaan vielä maltillisia palkkasopimuksia kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Nurjana puolena on maltillisen palkkakehityksen yksityistä kulutusta hillitsevä vaikutus.

Suomen talouden muut ennusteluvut

Ennusteet vuosille 2017 ja 2018. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kulutusjuhla jatkuu

Kulutuksen nopea kasvu jatkui vuoden 2017 alkupuolella, ja Aktian uudessa ennusteessa se kasvaa tänä vuonna 2 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että palkkasopimukset olivat maltillisia ja työllisyys parani vain hieman. Aktian uuden ennusteen mukaan työttömyys supistuu edelleen hitaasti, 8,6 prosenttiin tänä vuonna ja edelleen 8,3 prosenttiin 2018. Irtisanomisriskin pieneneminen tukee luultavasti kulutusta enemmän kuin viralliset työllisyysluvut näyttävät, kuten myös virrat työllisyyteen työvoiman ulkopuolelta.

Kotitalouksien velat kasvavat edelleen. Kotitaloudet ottivat vuonna 2016 noin 8 prosenttia enemmän lainaa kuin vuotta aiemmin. Samalla asuntolainojen takaisinmaksuaika piteni Suomen Pankin tilastojen mukaan 19 vuoteen uusien asuntolainojen osalta. Lyhennysvapaat asuntolainat ovat todennäköisesti lisänneet kulutusta erityisesti voimakkaan kasvun segmenteissä, kuten auto- ja elektroniikkakaupassa.

Säästämisaste, joka kuvaa säästöjen osuutta käytettävissä olevista tuloista, oli -1,0 prosenttia 2016, mikä tarkoittaa, että kotitaloudet kuluttivat lähes kaiken tienaamansa.

Kotitalouksien säästämisaste on edelleen negatiivinen. Kulutamme enemmän kuin ansaitsemme.

Yksityinen kulutus

Indeksi, 1.1.2008=100 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Rakentamisen vahvuus on yllättänyt

Investoinnit kasvoivat 7,2 prosenttia 2016. Rakennusinvestoinneissa kasvua oli noin 10 prosenttia. 2017 alussa rakennusinvestointien kasvu hidastui hieman, kun taas muut investoinnit saivat vauhtia. Ennusteemme mukaan investoinnit kasvavat 8,8 prosenttia 2017 ja 3,7 prosenttia 2018.

2016 oli kaikin mittarein mitattuna rakentamisen supervuosi, ja hyvä tahti jatkui kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. 2017 valmistuu paljon uusia asuntoja, ja se voi ainakin väliaikaisesti lisätä painetta vuokrien laskuun, koska suuri osa nyt rakenteilla olevista asunnoista tulee vuokrakäyttöön. Uusien asuntojen lukumäärässä mitattuna uudisrakentaminen on historiallisen korkealla tasolla, mutta neliöissä mitattuna tilanne ei näytä yhtä valoisalta, mikä kertoo siitä, että tällä hetkellä rakennetaan paljon hyvin pieniä asuntoja. 

Rakennusinvestointien osuus kaikista investoinneista on Suomessa kansainvälisesti katsoen suuri, mutta se on suuri myös omaan lähihistoriaamme nähden, mikä osoittaa nykyisen investointirakenteen olevan aikaisempaa yksipuolisemman ja mahdollisesti lyhytnäköisemmän. Suomen talouden huolenaiheena on myös koneisiin ja tuotantolaitoksiin tehtyjen investointien vähyys, joskin näkymät ovat nyt hieman parantuneet.

Rakentaminen

kpl Lähteet: Aktia ja Macrobond

Vienti kasvaa yli 9 prosenttia

Suomen viennin kasvu on juuri nyt huomattavasti nopeampaa kuin koko maailmankaupan kasvu. Suomi valloittaa markkinaosuuksia, mikä on erittäin tervetullutta.



Aktian uudessa ennusteessa vienti kasvaa noin 9 prosenttia tänä vuonna, mikä on suuri muutos viime vuodesta, jolloin viennin kasvu oli 1,3 prosenttia. Vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla on nähty aivan eri suuruusluokan kasvulukuja kuin aikaisemmin, ja viennin kasvu on ollut laajaa ja päävientisektorit ovat vetäneet hyvin.

Laivojen vienti näkyy luvuissa, samoin ajoneuvovienti, joka saa kiittää Uudenkaupungin autotehdasta. Mutta myös perinteisessä metalliteollisuudessa, metsäteollisuudessa ja kemian teollisuudessa on näkynyt vahvistumisen merkkejä. Hyödykevienti Saksaan on kehittynyt erityisen edullisesti, mutta myös Venäjän- ja Yhdysvaltojen-vienti ovat kasvaneet. Samoin Aasiaan suuntautuva vienti on kehittynyt hyvin. Jos viennin kasvu jatkuu näin vahvana, Suomi ei enää menetä vientiosuuksia, vaan Suomen vienti tulee lähivuosina kasvamaan maailmankauppaa nopeammin.

Viennin kannalta jatkossa on keskeistä, että Euroopan kysyntä pysyy ennallaan, koska Eurooppa on alueena ylivoimaisesti tärkein viennillemme. Myös investointihalukkuus Aasiassa ja Venäjällä vaikuttaa kehitykseen seuraavan vuoden aikana. Venäjällä investoinnit ovat kääntyneet nousuun, mikä näkyy suomalaisten yritysten tilauskirjoissa. Se, kuinka paljon vetoapua saamme Venäjältä, riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin Venäjän talous elpyy, ja niissä näkymissä on edelleen erittäin paljon epävarmuutta.

Vientikysynnän parantuminen näkyy myös teollisuustuotannossa ja teollisuuden tilauksissa, joissa molemmissa on ollut selvä käänne ylöspäin 2016 ja 2017.

Viennin arvo

%-muutos vuoden takaa. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Teollisuuden tuotanto ja uudet tilaukset

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

Hinnat nousevat hitaammin kuin muulla euroalueella

Hintojen nousu on edelleen hyvin hidasta Suomessa, mikä on myönteistä ostovoiman kannalta. 

Inflaatio Suomessa ja euroalueella

%-muutos vuoden takaa. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Suomen kuluttajahintainflaatio oli heinäkuussa niinkin alhainen kuin 0,5 prosenttia, joka on kuluvan vuoden alhaisin inflaationoteeraus ja heijastaa mm. asuntolainan korkojen laskua sekä puhelimien ja käytettyjen autojen hintojen laskua. Inflaatio jää lähivuosina maltilliseksi, kun hintapaineet pysyvät heikkoina. Kuluttajahintainflaatio kasvaa Aktian uuden ennusteen mukaan 1,0 prosenttia 2017 ja 1,3 prosenttia 2018. Kuluttajahintainflaatio on nyt ollut positiivinen maaliskuusta 2016 lähtien, ja deflaation uhka on lieventynyt merkittävästi, vaikka inflaatio onkin edelleen matala.

Suomesta tulee suhteellisesti halvempi kuin euroalueesta keskimäärin, kun inflaatio nousee jonkin verran euroalueen keskiarvoa nopeammin. Suomen ja muun euroalueen välisen eron syitä ovat kilpailukykysopimus ja palkkasopimukset, ja ero pienentää inflaatiopaineita 2017 ja 2018. Kilpailukykysopimuksen seurauksena tulot nousevat hitaasti 2017, mutta syksyn neuvottelukierroksella voi tulla voimakkaampia palkankorotuksia. Kilpailukykysopimuksen lisäksi hintapaineita vaimentaa vähän pidemmällä aikavälillä myös vuokrien nousun hidastuminen.

Suomesta tulee suhteellisesti halvempi kuin euroalueesta keskimäärin, kun inflaatio nousee jonkin verran euroalueen keskiarvoa nopeammin.

Pientä valoa näkyvissä julkistaloudessa

Sekä viime vuoden että ensi vuoden parempi suhdanne tukee julkista taloutta, joka on pitkään ollut vaikeuksissa.

Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen aina finanssikriisin alusta alkaen, ja tilanne jatkuu myös tulevina vuosina. Alijäämä on 1,8 prosenttia 2017 ja 1,5 prosenttia 2018. Parempi talouskasvu, mutta myös hallituksen säästötoimenpiteet, ovat vaikuttaneet alijäämän supistumiseen.

Julkisen velan kasvu suhteessa BKT:hen pysähtyy ennusteemme mukaan vuonna 2017 63,6 prosenttiin BKT:stä mutta nousee taas 63,8 prosenttiin vuonna 2018. 
 
Työttömyyden supistuminen näkyi viime vuonna julkisessa taloudessa, ja kehityksen ennustetaan jatkuvan, samalla kun työttömyys hiljalleen laskee. 2017 julkisen sektorin taloutta heikentävät kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehdyt tuloveronkevennykset ja työnantajan terveysvakuutusmaksujen alentaminen.

Hyvä suhdanne mahdollistaa julkisen talouden kiristämisen sekä tarvittavat rakenneuudistukset. Tarvitaan lisää uudistuksia Suomen talouden sovittamiseksi entistä globaalimpaan ja kilpaillumpaan ympäristöön. Lisäksi meidän on jatkettava työmarkkinoiden uudistamista työllistymiseen kannustavaan ja  työntekijöiden ja työn yhteensovittamista helpottavaan suuntaan. Toivomuslistalla ovat myös paikallisen päätöksenteon lisääminen ja kilpailua edistävät uudistukset.

Julkinen velka

% BKT:sta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Jaa