Jaa

Katsaus Italian tilanteeseen

Avainsanat: #ekp #italia
Teemat: Eurooppa
Lotta Kotioja Salkunhoitaja

Maaliskuun alussa Italiassa järjestetyt yleisvaalit olivat kuluvan vuoden merkittävimmät Euroopassa.

Maaliskuun alussa Italiassa järjestetyt yleisvaalit olivat kuluvan vuoden merkittävimmät Euroopassa. Äänestyksen tulos kertoo populististen liikkeiden ja äärioikeiston yhä kasvavasta kannatuksesta Euroopassa – Viiden tähden liikkeen, Pohjoisen liiton ja Italian veljien yhteenlaskettu kannatus nousi yli 50 %:iin. Lähiviikkoina alkavat hallitusneuvottelut antavat suuntaviivoja Italian julkisen talouden ja pankkisektorin kehityksestä niin lähivuosina kuin pidemmälläkin aikavälillä. Vaalituloksen vaikutukset nähtäneen myös EU:n ja euroalueen tasolla.

Rakenteelliset ongelmat painavat talouskasvua

Globaali talouskasvu on heijastunut myös Italian talouden positiiviseen kehitykseen, vaikka bruttokansantuotteen kasvuluvut ovatkin jääneet jälkeen muista euroalueen suurista talouksista.

Italiaa vaivaavat kuitenkin rakenteelliset ongelmat: heikko tuottavuus ja kilpailukyky, korkea julkisen velan määrä ja ongelmaluotot pankkien taseissa. Italia on yksi euroalueen velkaantuneimmista maista, sen julkinen velkaantumisaste on noin 132 % maan bruttokansantuotteesta. Julkisen velan kasvu on saatu pysähtymään, mutta velkamassan vähentäminen vaatii uudistuksia ja velanhoitokustannus (2017 noin 3,8% bruttokansantuotteesta) voi muodostaa lisätaakan valtion taloudelle.

Viime vuosien eläke- ja työmarkkinauudistukset ovat tuoneet tilanteeseen helpotusta, mutta kestävä talouskasvu edellyttää uudistuksia myös tulevaisuudessa. Talouden kehitystä, erityisesti lainanantoa ja investointeihin tarvittavaa rahoitusta, painaa pankkisektorin korkea ongelmaluottojen määrä. Tilannetta on parannettu viime vuoden aikana yksittäisten pankkien pelastusoperaatioiden avulla. Tästä huolimatta ongelmaluottojen määrä on edelleen korkealla tasolla, noin 15 % lainakannasta. Toimiala onkin altis esimerkiksi EU:n pankkiunionin kehittämisen mukanaan tuomille vaatimuksille.

Talouden kehitystä, erityisesti lainanantoa ja investointeihin tarvittavaa rahoitusta, painaa pankkisektorin korkea ongelmaluottojen määrä. Tilannetta on parannettu viime vuoden aikana yksittäisten pankkien pelastusoperaatioiden avulla. Tästä huolimatta ongelmaluottojen määrä on edelleen korkealla tasolla, noin 15 % lainakannasta. Toimiala onkin altis esimerkiksi EU:n pankkiunionin kehittämisen mukanaan tuomille vaatimuksille.

Valtionlainamarkkinoilla vain vähän hermiluja enne vaaleja

Italian ja muiden ns. reunavaltioiden valtionlainojen markkinahinnoittelu ei osoittanut suuria hermostumisen merkkejä yleisvaalien lähestyessä, vaikka riskipreemioissa nähtiinkin vaalien alla hieman nousupainetta. Italian 10 vuoden valtionlainakorko oli maaliskuun alkupäivinä ennen vaaleja noin 1,95 %:n tasolla, kun Saksan vastaavan lainan korko oli noin 0,65 %.

Euroopan keskuspankki EKP:n osto-ohjelma on tukenut Italian valtionlainamarkkinaa jo pidempään ja ennen vaaleja sijoittajia on rauhoittanut vähentynyt epävarmuus ja poliittiset riskit: euro ja rahaliiton jäsenyys eivät nousseet Italiassa vaaliteemoiksi, vaikka EU-kriittisyys leimaakin useita puolueita. Erityisesti Viiden tähden ja Pohjoisen liiton linja rahaliiton suhteen on ollut aiempaa maltillisempi – ehkä Brexitin ja Ranskan presidentinvaalien seurauksena.

Viime syksynä tehdyn Eurobarometrin mukaan 59% italialaisista kannattaa euroalueeseen kuulumista. Puolueiden vaalikampanjointi keskittyi erityisesti maahanmuuton ongelmiin ja talouden tilaan, eikä tuottavuutta ja kilpailukykyä parantavia rakenteellisia uudistuksia nostettu esiin. Maltillisten riskipreemioiden taustalla voidaan nähdä muitakin tekijöitä, mm. Italian koheneva taloustilanne ja viime vuonna säädetty, vaaliliittoja suosiva uusi vaalilaki.

Markkinahinnoittelua tukevana voidaan nähdä lisäksi Ranskan ja uuden hallituksen myötä myös Saksan ajama EU:n uudistaminen. Populistisen Viiden tähden liikkeen ja oikeistolaisen Pohjoisen liiton odotuksia korkeammat äänimäärät vaaleissa saivat kuitenkin rahoitusmarkkinat hermostumaan ainakin hetkellisesti ja markkinoiden heiluntaa voidaan odottaa myös jatkossa hallitustunnustelujen edetessä.  

10-vuotisten valtionvelkakirjojen korkoero Saksaan

% Lähteet: Aktia ja Macrobond

EKP:n osto-ohjelman vaikutukset

Emme näe, että rahoituskriisi tai velanhoitokustannuksen voimakas äkkinäinen nousu ovat todennäköisiä, mutta markkinoiden heilunta lisääntynee, kun osto-ohjelmaa ajetaan alas.

Italian valtionlainamarkkinat ovat hyötyneet merkittävästi EKP:n valtionlainojen osto-ohjelmasta. EKP on kuitenkin aloittanut elvyttävän rahapolitiikan vähentämisen pienin askelin vuodenvaihteessa – iso ostaja on siis katoamassa markkinoilta samaan aikaan, kun korkotasot ovat kääntymässä nousuun.

Emme näe, että rahoituskriisi tai velanhoitokustannuksen voimakas äkkinäinen nousu ovat todennäköisiä, mutta markkinoiden heilunta lisääntynee, kun osto-ohjelmaa ajetaan alas. EKP vähentää elvyttävää rahapolitiikkaansa kuitenkin asteittain ja toisaalta Italia on onnistuneesti muokannut velkamassaansa viime vuosien aikana: velan keskimaturiteettia on pidennetty (tällä hetkellä hieman alle seitsemän vuotta) ja velkaa on uudelleenrahoitettu matalilla tasoilla (noin 16-18% bruttokansantuotteesta rahoitetaan uudelleen vuosittain).

Korkotasojen noustessa, kasvun elpyessä ja vaalikalenterin hiljentyessä myös uusien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten sijoittajien kiinnostus euroalueen velkapapereihin voidaan nähdä palaavan. Huomioitavaa on myös, että kotimaiset sijoittajat on huomattava Italian valtionlainojen omistajaryhmä. Kasvun hiipuessa markkinoiden huomio voi kuitenkin kääntyä nopeastikin takaisin korkeaan velkaisuusasteeseen ja budjettikuriin ja myös Viiden tähden ja Pohjoisen liiton odotuksia paremmat äänisaaliit lisäävät painetta tässä suhteessa. 

EKP vähentää elvyttävää rahapolitiikkaansa kuitenkin asteittain ja toisaalta Italia on onnistuneesti muokannut velkamassaansa viime vuosien aikana: velan keskimaturiteettia on pidennetty (tällä hetkellä hieman alle seitsemän vuotta) ja velkaa on uudelleenrahoitettu matalilla tasoilla (noin 16-18% bruttokansantuotteesta rahoitetaan uudelleen vuosittain).

Mitä seuraavaksi?

Hallitustunnustelut alkavat Italiassa lähiviikkoina. Viiden tähden hallitus ja Pohjoisen liiton johtama keskustaoikeiston ja äärioikeiston muodostama hallitus toisivat eri hallituspohjista eniten painetta valtionbudjetin ja velkataakan kasvamiselle ja myös eurokriittisyys voisi nousta uudelleen teemaksi.

Italian valtion kuluvan vuoden budjettiehdotuksessa alijäämätavoite on 1,6 % bruttokansantuotteesta, mutta jo nyt EU:n asettamat vaatimukset Italian taloudenpidolle aiheuttavat vaikeuksia.  Mielipidekyselyiden perusteella todennäköisempänä hallitusvaihtoehtona nähdään kuitenkin suuri koalitio, jonka voi nähdä tuovan maan politiikkaan jatkuvuutta ja vakautta.

Uudistusten toteuttaminen ja valtiontalouden sopeuttaminen voivat tässä tapauksessa jäädä kuitenkin haaveeksi, koska koalitiopuolueiden vaaliohjelmat voivat olla hyvinkin erilaisia. Hallitusneuvottelut saattavat päätyä umpikujaan, jolloin edessä olisivat mahdollisesti uudet vaalit. Toisaalta myös virkamieshallituksia on Italiassa nähty. Ensimmäiset kommentit Italian vaalien jälkeisestä luottokelpoisuudesta kuullaan kuitenkin jo maaliskuun puolivälissä, kun luottoluokittajat Moody’s and Fitch Ratings julkaisevat uudet arvionsa.

Jaa