Vuoden 2016 loppua ja kuluvan vuoden alkua on leimannut poliittinen epävarmuus ja turbulenssi. Donald Trumpin tultua valituksi USA:n presidentiksi poliittisten yllätysten määrä on kuitenkin loppujen lopuksi ollut hyvin pieni. Itävallan ja Alankomaiden vaalit ja viimeksi Ranskan presidentinvaalit menivät ihan oppikirjan mukaan, joskin Emmanuel Macronin valinta täytyy nähdä kannanottona vanhaa valtarakennelmaa vastaan ja hallintotavan uudistumisen toiveena.

Poliittisten kulissien takana on ollut rauhallisempaa kuin pitkään aikaan. Taloudessakaan ei ole nähty jymy-yllätyksiä vuoden 2016 alun jälkeen, jolloin energianhinnat ja Kiina-huolet ravisuttivat maailmantaloutta. Monet asiat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, erityisesti kauppa ja investoinnit.

Mutta rauhallisemmasta yleistilanteesta huolimatta ilmassa on paljon epävarmuutta. Suurin epävarmuus koskee Yhdysvaltojen talouden tosiasiallista tilaa. USA:ssa on paljon poliittista epävarmuutta, mutta samalla saamme ristiriitaisia signaaleja reaalitaloudesta, mikä viittaa siihen, että käänteen riski on kasvanut, vaikka toistaiseksi pidämme positiivisen suhdanteen jatkumista todennäköisimpänä. Myös Kiinan näkymiin liittyy tavallista suurempia riskejä, kun monet asiat kehittyvät huolestuttavaan suuntaan, mm. velkaantuminen ja asuntomarkkinat.

Muualla maailmassa, ja erityisesti kehittyvissä talouksissa, kasvuvauhti kiihtyy edelleen. Venäjän talous tulee kasvamaan vuonna 2017, mikä auttaa myös Suomen kasvua. Kriittinen kysymys on kuitenkin öljynhinnan kehitys.

Aktian uudessa ennusteessa maailmantalous kasvaa 3,4 % vuonna 2017 ja kasvu vauhdittuu 3,5 %:iin vuonna 2018.  Ero kehittyvien ja kehittyneiden talouksien välillä kasvaa jatkossa, kun kehittyvissä valtioissa kasvuvauhti kiihtyy, mutta Euroopassa ja USA:ssa näkyvissä ei ole tuntuvaa parannusta.

Talven aikana maailmankauppa on kääntynyt taas nousuun, ja erityisesti kehittyvissä talouksissa aktiviteetti on ollut silmiinpistävää. Maailmantalouden näkymiä koskevat suurimmat pelot näyttävät hälvenneen, mistä kertoo investointien nousu globaalisti. On vielä aikaista arvioida, onko käsillä pitempiaikainen nousukäänne vai tilapäinen korjaus. Jos trendi osoittautuu kestäväksi, voimme odottaa investointihyödykkeiden viennin kasvavan esimerkiksi Saksassa ja Suomessa. Aktian uuteen ennusteeseen on sisällytetty investointinäkymien maltillinen parantuminen.

Tällä hetkellä näkyvissä on hyvin vähän merkkejä protektionismin laajemmasta lisääntymisestä. Donald Trumpin mahdolliset uudistukset antavat odottaa itseään, ja hänen tekemisiään koskevat odotukset ovat vähentyneet selvästi kevään aikana. Todennäköisesti edessä on jonkinlainen verouudistus ensi talvena, mutta minkälainen siitä tulee, on vielä hämärän peitossa. Alkuperäinen suunnitelma oli erittäin puutteellinen, eikä se sisältänyt rahoituspuolen laskelmia lainkaan. Edelleen on epäselvää, otetaanko mahdollisesti käyttöön kaupan esteitä, ja sama koskee suurinta osaa muutosehdotuksista, joita ei ole konkretisoitu.

Kehittyvissä maissa kasvuvauhti nousee 4,5 %:iin 2017 ja 4,7 %:iin 2018. Myös kehittyneissä talouksissa nähdään jonkin verran nousua kasvuvauhdissa: 1,8 % 2017 ja 1,9 % 2018.

Ennusteeseen liittyvät riskit ovat jonkin verran viimetalvista pienemmät, mutta ne eivät ole poistuneet. Erityisen suuria ovat USA:n näkymiä koskevat riskit. Siellä niin talouskasvuun, politiikkaan kuin keskuspankkipolitiikkaan liittyy aikaisempaa suurempaa epävarmuutta. Olemme kevään aikana nähneet Yhdysvaltojen taloudessa paljon heikkouden merkkejä, samalla kun useat indikaattorit kertovat paremmista kasvuluvuista.

Poliittinen kartta on selkeytynyt viimeisen puolen vuoden aikana ja poliittinen riski on pienentynyt. Erityisesti Euroopassa ajatus tiiviimmästä yhdentymisestä on pinnalla, vaikka muodollisesti muutoksia ei vielä ole otettu käsittelyyn. 

Euroalueen kasvu on edelleen eurooppalaisittain hyvällä tasolla. Aktian uuden ennusteen mukaan talous kasvaa 1,8 % vuonna 2017, mikä on oikein hyvä luku euroalueelle, mutta kertoo samalla suurista rakenteellisista ongelmista monissa Euroopan maissa. Tulevaisuudessa tärkeä kysymys koskee kasvun kestävyyttä ja sitä, kuinka sen kävisi ilman rahapoliittista elvytystä. Merkittävä osa kasvusta voidaan myös laskea ekspansiivisen rahapolitiikan tiliin.

Euroalueen talous kasvoi 1,8 % vuonna 2016.  Saksassa vuoden 2016 kasvu ylsi 1,9 %:iin, ja sekä Italiassa että Ranskassa kasvu oli plussan puolella, 0,9 % ja 1,2 %. Ranskan positiiviset talousluvut ovat erityinen ilon aihe, koska maan talous on pitkään ollut huolestuttava. Espanjan kasvuvauhti jatkuu suhteellisen hyvänä; vuonna 2016 se oli 3,2 %. Kulutus pysyy kasvun pääasiallisena moottorina, mutta näemme investointien lisääntyvän jatkossa.

Euroopan suuri haaste on saada uudistukset käyntiin monen pysähtyneen vuoden jälkeen. Macronin valinta Ranskan presidentiksi, samoin kuin Angela Merkelin saama luottamus Saksassa, antavat toivoa, mutta emme vielä tiedä, pystyykö Macron toteuttamaan ehdottamiaan uudistuksia.

Espanja, Portugali ja Italia eivät ole päässeet edes puoleenväliin esimerkiksi OECD:n kasvupotentiaalin nostamista ja väestön nopean ikääntymisen tuomia haasteita koskevien uudistusehdotusten läpiviemisessä. Varsinkin Italian tilanne näyttää vaikealta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Poliittinen epävakaus, julkisen sektorin suuret vaikeudet, yhä retuperällä oleva pankkisektori ja katastrofaalisen alhainen työllisyys ovat vain muutamia Italiaa vaivaavista ongelmista.

Euroalueen investointinäkymät ovat heikot. Siihen vaikuttavat niin yksityisen kuin julkisen puolen korkea velkaantuminen ja työllisyyden hitaana pysynyt nousu, joskin suunta on oikea. Varsinkin Saksassa alkaa näkyä merkkejä melko kylläisistä työmarkkinoista, mutta muualla Euroopassa kamppaillaan aivan muunlaisten ongelmien kanssa. Maaliskuussa euroalueen työttömyysaste oli 9,5 %. Mm. Espanjassa ja Portugalissa työttömyysaste on edelleen laskussa, mutta Kreikassa myönteinen kehitys on pysähtynyt.

Ekspansiivinen rahapolitiikka tukee edelleen reaalitalouden kehitystä euroalueella, vaikka EKP maaliskuussa supisti kuukausittaisia tukiostojaan 80 miljardista 60 miljardiin euroon. Tämä voidaan nähdä tukiostojen lähivuosina tapahtuvan alasajon ensimmäisenä askeleena, jos talous ei muuten yllätä negatiivisesti. Odotettua suuremmat inflaatiopaineet, joita pidämme epätodennäköisinä, voisivat kuitenkin johtaa elvytysohjelman odotettua nopeampaan päättämiseen. Aktian ennusteessa korot pysyvät nykyisillä tasoillaan koko ennustejakson.

.

Yhdysvaltojen kasvunäkymät näyttävät entistä epävarmemmilta. Ennusteessamme USA:n kasvu jää tänä ja ensi vuonna noin 2 %:iin, mutta talouden sykli näyttää lähestyvän kypsää vaihetta. Työmarkkinaindikaattorit viittaavat tiukentumisen suuntaan, kun työttömyysaste lähestyy 4,5 %:a ja palkkapaineet kasvavat.

Vuoden 2016 lopussa nähtiin käänne vahvempaan kasvuun, mutta vuoden 2017 alku oli taas vaisu ja ensimmäinen neljännes erittäin heikko, mikä sinänsä ei ole erityistä. Keskeinen kysymys on, missä vaiheessa sykli tällä hetkellä on USA:ssa, etenkin ottaen huomioon joidenkin odottama elvyttävä finanssipolitiikka, joka on ristiriitainen kun talous on lähellä täyttä kapasiteettia.  

Aktian uudessa ennusteessa Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,2 % vuonna 2017 ja 2,2 % vuonna 2018, mutta alaspäin osoittavat riskit dominoivat yleisesti. Jos finanssipolitiikka on ekspansiivista, riskinä on ylikuumeneminen ja sitä seuraava voimakas rahapoliittinen kiristys. 

Venäjän talousnäkymät ovat parantuneet hiljalleen, mikä kertoo kotimaisen kysynnän kasvusta, inflaation laskusta ja vahvistuneesta valuutasta. Öljyn hinnan kehitys on keskeisessä asemassa, ja viime aikoina tapahtunut hinnan lasku alle 50 dollariin tynnyriltä on Venäjän näkökulmasta paha asia.

Aktian uudessa ennusteessa Venäjän talous kasvaa 0,8 % 2017. Kasvu jää vaimeaksi suurten rakenteellisten ongelmien vuoksi ja myös siksi, että talouspolitiikalla on hyvin rajalliset mahdollisuudet tukea taloutta. Luottamusindikaattorit ennustavat asteittaista parannusta, mutta kotimaisen kysynnän elpyminen kestää kauan, koska ostovoima parantuu erittäin hitaasti ja investointikapasiteetti pysyy suppeana.

Kiinassa elvytyspolitiikka on saanut pidettyä kasvun hyvänä. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Kiinan talous kasvoi jopa 6,9 %, mutta odotamme kasvuvauhdin hieman hidastuvan jatkossa. Ennustamme kasvun supistuvan asteittain, ensin 6,6 %:iin 2017 ja sitten 6,3 %:iin 2018. Luottojen nopea ekspansio ja korkeat velkaantumistasot huolestuttavat hieman pidemmällä tähtäimellä. Erityisesti yritysten velkaantuminen on kasvanut Kiinassa hyvin nopeasti. Lyhyellä aikavälillä luottamus talouteen ja kasvun jatkumiseen on luottamusindikaattoreiden mukaan hyvällä tasolla ja laaja-alaista.

Kotimaisen kulutuksen merkitys Kiinan kasvulle on lisääntynyt edelleen, mutta myös ulkomaankauppa on piristynyt, mikä on linjassa laajemmin kehitysmaissa, tarkemmin Aasiassa, tapahtuneen kehityksen kanssa.

Japanin talousnäkymät ovat edelleen vaatimattomat, joskin finanssi- ja rahapoliittinen elvytys on auttanut jonkin verran vuonna 2017. Vuodesta 2016 tuli hieman yllättäen positiivinen vuosi, jolloin kasvua oli koko vuoden ja ulkomaankaupan kontribuutio siihen oli merkittävä. Ennustamme 1 %:n kasvua 2017 ja 0,6 %:n kasvua 2018. Japanin ongelmana on edelleen välttämättömien rakenneuudistusten puuttuminen. Väestön ikääntyminen ja jäykät työmarkkinat rajoittavat Japanin talouden kasvumahdollisuuksia.