Jaa

Suomen talous kasvaa 1,4 %

Suomen BKT kasvaa Aktian uuden ennusteen mukaan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,4 %. Näemme talouskasvun vahvistuneen enemmän kuin mitä arvioimme marraskuussa. Suhdanne on kääntynyt, mutta rakenteelliset haasteet ovat ennallaan.
Syksyn ja talven mittaan Suomea koskevia positiivisia uutisia on tullut tiheään. Niitä ovat olleet mm. useat suuret tilaukset, teollisuustuotannon nousu, vahva luottamus talouteen ja entistä paremmat työllisyystilastot. Talouden tila näyttää valoisammalta kuin pitkään aikaan, ja kasvu nojaa entistä laajempaan perustaan, joskin muutos on hidas ja liikumme edelleen hyvin matalilla tasoilla.

Vuoden 2016 lopussa Suomen talous kehittyi vain kohtalaisesti, vaikka koko vuoden luvut näyttävät hyviltä. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvua oli 0,6 % ja viimeisellä neljänneksellä kasvua oli 0,0 %, mikä kertoo talouskehityksen hauraudesta. Koko vuoden 2016 kasvu oli 1,6 %.

Kasvu tuli lähinnä kulutuksen erittäin vahvasta kasvusta ja rakennussektorin hyvästä aktiviteetista. Suomen talous kasvaa ja suhdannenäkymät ovat hyvät. Samalla on hyvin tärkeää, että parantuneen suhdannetilanteen ei anneta painaa rakenneuudistusten välitöntä tarvetta unohduksiin. Tarvitsemme kestävän kilpailukyvyn, joustavat työmarkkinat ja joustavan palkkauksen sekä uuteen ajattelutapaan ja yrittämiseen kannustavan ympäristön niin työllisyyden tueksi kuin luomaan edellytyksiä tuottavuuden kasvulle.
Luottamus Suomen talouteen on uskomattoman hyvä. Erityisesti kuluttajien, mutta myös elinkeinoelämän alakuloiset tunnelmat ovat kääntyneet myönteisiksi.

Luottamus

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond
Luottamuksen parantuminen on ollut käsin kosketeltavaa viimeisen puolivuotiskauden aikana. Rakennussektorin, palvelusektorin ja kuluttajien luottamus kääntyi nousuun jo aiemmin, mutta vuoden 2016 loppupuolella myös teollisuuden luottamus nousi. Tämä tukee muuta evidenssiä, jonka mukaan pitkään heikkona jatkunut kasvu on alkanut laajeta ja monipuolistua. Ulkomaankaupassa ei vielä ole tapahtunut merkittävää parannusta.

Teollinen tuotanto ja uudet tilaukset

Teollinen tuotanto kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond
Suomen talous on kääntynyt nousuun hyvien kulutuslukujen ja rakentamisen seurauksena. Viennissä ja teollisuustuotannossa elpyminen on ollut vaisumpaa. Vuonna 2016 valoa alkoi kuitenkin näkyä myös teollisuudessa ja ulkomaankaupassa. Useiden miinusmerkkisten vuosien jälkeen teollisuustuotanto kasvoi 1,4 % joulukuusta 2015 joulukuuhun 2016. Käänne ylöspäin on tosiasia, mutta teollisuustuotanto on edelleen heikkoa ja elpyminen kansainvälisessä vertailussa enemmän kuin maltillista.

Kulutus kasvaa nopeasti, mutta sama koskee velkaantumista

Kotitalouksien kulutus on Suomessa edelleen kasvun tärkein moottori. Tällä hetkellä yksityinen kulutus kasvaa Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka olemme tasollisesti vielä jäljessä. Vuosina 2017 ja 2018 kulutuksen kasvuvauhti kuitenkin hidastuu, kun inflaatiovauhti kiihtyy ja palkat pysyvät jäissä.

Säästämisaste, joka kuvaa säästöjen osuutta käytettävissä olevista tuloista, oli 0,1 % vuonna 2015, mikä tarkoittaa, että kotitaloudet kuluttivat lähes kaiken tienaamansa. Säästämisaste heikentyi vuonna 2016. Kolmannella vuosineljänneksellä se laski kulutuskysynnän nousun seurauksena -0,8 %:iin, mikä kertoo velkaantumisen kasvaneen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, koska myös käytettävissä olevat tulot nousivat.

Kaupan liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 1,5 % edellisvuoden vastaavasta. Tietyt kaupan osa-alueet pärjäsivät muita paremmin. Moottoriajoneuvojen myynti (+8,1 % Q3) ja kodintekniikka (+13,5 % Q3) pysyivät vahvoina koko vuoden 2016, ja myös kodin sisustuksen (+6,1 %) ja urheilutarvikkeiden (+5,9 %) myynti kasvoi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Vuonna 2016 nähtiin kasvua lainojen kysynnässä. Kotitaloudet ottivat vuonna 2016 noin 8 % enemmän lainaa kuin edellisvuoden aikana. Samalla asuntolainojen takaisinmaksuaika piteni Suomen Pankin tilastojen mukaan 19 vuoteen uusien asuntolainojen osalta.

Lyhennysvapaiden lainojen suosion kasvu voi jatkossa antaa yllättävää tukea kulutukselle 2016 ja 2017, mutta velkaantumisen lisääntyminen ja pitkittyminen ei ole mikään ikiliikkuja; sen tuki kulutukselle on tilapäistä.
Kulutus kasvaa nyt meillä vuositasolla nopeammin kuin Ruotsissa mutta ilman työllisyyden vahvaa kasvua, kuten Ruotsissa.

Yksityinen kulutus

%-muutos vuoden takaa, kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Yksityisen kulutuksen taso

Indeksi, 1.1.2008=100, kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kotitalouksien velka

2015, % käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia, Macrobond ja OECD

Laaja-alaisuutta investointeihin

Investoinnit vauhdittuivat vuonna 2016, ja ennusteemme mukaan ne kasvavat 4,1 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Viime vuoden positiivisen kehityksen takana olivat ensisijaisesti rakennusinvestoinnit, jotka nousivat kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yli 6 %, kun muut kiinteät investoinnit vähenivät lähes 2 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin.

Muut kuin rakentamiseen tehdyt investoinnit näyttävät myös parantuneen vuoden 2016 loppupuolella ja kuluvan vuoden alussa. Monet kyselyt tukevat tätä trendiä, mutta suuria muutoksia ei toistaiseksi ole nähtävissä. Varsinkin suuret yritykset raportoivat aikomuksistaan lisätä investointeja, mikä kertoo sentimentin muuttuneen. Näemme muiden kuin rakennussektorin investointien jatkossa muodostavan yhä suuremman osan investoinneista.

Uudisrakentaminen, kpl

12 kk liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia ja Macrobond
Moni asia viittaa kuitenkin edelleen siihen, että rakennussektorin vahva kehitys jatkuu. Uudisrakentaminen uusien asuntojen lukumäärässä mitattuna on historiallisen korkealla tasolla, mutta neliöissä mitattuna tilanne ei näytä yhtä valoisalta, mikä kertoo siitä, että tällä hetkellä rakennetaan paljon hyvin pieniä asuntoja. Rakennusinvestointien osuus kaikista investoinneista on Suomessa kansainvälisesti katsoen korkea, mutta se on korkea myös omaan lähihistoriaamme nähden, mikä osoittaa nykyisen investointirakenteen olevan aikaisempaa yksipuolisemman ja mahdollisesti lyhytjänteisemmän. Kone- ja tuotantolaitosinvestointien puute on Suomen talouden huolenaihe.

Vaikka parannusta on nähty, suomalaisten teollisuusyritysten investoinnit ovat edelleen kansainvälisesti alhaisella tasolla. Yleisemmin voidaan todeta, että varsinkin muut kuin rakennusinvestoinnit jatkavat varovaista kehitystään, ja tasot pysyvät historiallisesti matalina.

Ulkomaankauppa edelleen ongelmallinen

Toinen paljon päänvaivaa aiheuttanut kysymys on ulkomaankauppa. Viennin erittäin heikko kehitys on leimannut Suomen taloutta finanssikriisistä alkaen, mutta vaikeimmat vuodet näyttäisivät nyt olevan ohi. Aktian uudessa ennusteessa vienti kääntyy tänä vuonna varovaiseen kasvuun viime vuoden erittäin heikon kasvun jälkeen. Voidaan sanoa, että viennissä on tapahtunut käänne, kun se ei enää supistu, mutta tasot ovat edelleen hyvin alhaiset ja palautuminen vaatimatonta. Kilpailukyvyn parantuminen ja ulkoisen kysynnän kasvu tukevat kehitystä 2017 ja 2018.

Venäjän-vienti näyttää vihdoinkin saavuttaneen pohjalukemat. Koska pahin kuoppa Venäjän taloudessa on ohi, paineet alaspäin alkavat helpottaa, mutta vielä on aivan liian aikaista puhua noususta.

Aktian uudessa ennusteessa vienti kasvaa 2 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Viennin parantuneista näkymistä huolimatta Suomi menettää edelleen markkinaosuuksia, kun muu maailmankauppa kasvaa vientiämme nopeammin

Viennin arvo

12 kuukauden liukuva keskiarvo. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaatio hitaassa kasvussa

Inflaatio jää lähivuosina maltilliseksi heijastellen varovaisia hintapaineita. Kuluttajahintainflaatio on 1,0 % sekä 2017 että 2018. Kuluttajahintainflaatio on nyt ollut positiivinen maaliskuusta 2016 lähtien, ja deflaation uhka on lieventynyt merkittävästi.

Inflaatio on talvikuukausien aikana vauhdittunut ympäri maailman osin energiahintojen vuoden takaisen muutoksen aiheuttamista pohjavaikutuksista johtuen. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että pitkäaikaiset inflaatiopaineet kasvaisivat Suomessa, ja hinnannousu jää maltilliseksi 2017. Suomessa inflaatiopaineita hillitsevät 2017 ja 2018 myös kilpailukykysopimus ja palkkaratkaisut. Tulojen nousu jatkuu lähivuosina varovaisena. Kilpailukykysopimuksen seurauksena tulot nousevat hitaasti 2017.

Erityisesti kalliit palvelut, mukaan lukien vuokrat, ovat kiihdyttäneet Suomen inflaatiota. Se on nyt osapuilleen yhtä nopea kuin euroalueella keskimäärin, mutta jatkossa nousu jää jälkeen euroalueen vauhdista. Kilpailukykysopimus ja myös vuokrat, joiden nousutahti on hidastunut, heikentävät näkymiä.
Suomen inflaatio jää maltilliseksi. Vuonna 2017 kuluttajahintainflaatio on 1 %. Jäämme kauas inflaatiotavoitteesta.

Inflaatio Suomessa ja euroalueella

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Julkisen talouden ongelmat ratkaisematta

Julkinen talous on edelleen Suomen akilleenkantapää. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen finanssikriisin alusta alkaen, ja tilanne jatkuu myös lähivuosina. Alijäämä on 2,5 % 2017 ja 2,4 % 2018.­ Vaikeudet eivät johdu ainoastaan pitkittyneestä huonosta suhdanteesta, joka nyt näyttää kääntyneen, vaan paljolti pitkän aikavälin rakenteellisista ongelmista. Vuonna 2017 julkisen sektorin talous heikentyy kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehtyjen tuloveronkevennysten ja työnantajan terveysvakuutusmaksujen alenemisen vuoksi.

Julkinen velkaantuminen kasvaa siis edelleen lähivuosina. Se oli 63,6 % BKT:stä 2015 ja nousee 65,3 %:iin 2016 ja yli 68 %:iin 2018. Suomen julkinen velka ei edelleenkään ole hälyttävän korkea kansainvälisessä vertailussa, mutta jatkuva nousuvauhti rajoittaa julkisen sektorin liikkumavaraa.

Jotta voidaan varmistaa julkistalouden tasapainottuminen ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa, rakenneuudistuksiin tulee ryhtyä päättäväisesti. Kilpailukykysopimus on askel oikeaan suuntaan, mutta muitakin uudistuksia täytyy toteuttaa, jotta työllisyys saadaan nousuun ja luodaan edellytykset nopeammalle talouskasvulle. Työmarkkinoiden paikallisen päätöksenteon lisääminen, kilpailua edistävät uudistukset ja työmarkkinoiden kannustinrakenteita tehostavat uudistukset ovat kaikki hyvästä.
Julkinen velkaantuminen kasvaa siis edelleen lähivuosina. Se oli 63,6 % BKT:stä 2015 ja nousee 65,3 %:iin 2016 ja yli 68 %:iin 2018.
Jaa