Vuotta 2018 hallitsi maailmanlaajuisesti epävarmuus, ja tämä epävarmuus yhdessä heikentyneiden vienti- ja investointinäkymien kanssa auttoi kääntämään Suomen BKT-kasvun 2,2 prosenttiin vuonna 2018 vuoden 2017 2,7 prosentista. Viimeisimmän saatavilla olevan tilaston mukaan korkein suhdannehuippu BKT:ssa mitattuna näyttää nyt tapahtuneen jo vuonna 2016, ja vuosi 2017 oli lähes yhtä hyvä.

Vaikka kasvu hidastui jo viime vuonna, talouskasvuun liittyy monia hyviä puolia. Kotitalouksien kulutuskysyntä pysyi hyvänä samoin kuin investointien kasvu, vaikka se heikentyikin aiempiin vuosiin verrattuna. Työllisyyden kehitys oli erinomaista vuonna 2018, mutta kääntöpuolena on, että tuottavuuden kasvu oli sitäkin huonompaa. Toinen odotettu mutta ongelmallinen seikka kehityksessä oli, että viennin kasvu heikentyi vuonna 2018, mikä sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä muualla maailmassa on nähty. Siitä huolimatta se on erittäin huolestuttavaa suomalaisen näkökulmasta.

Kasvutahdin hidastuminen jatkuu vuosina 2019 ja 2020, ja Aktian uuden ennusteen mukaan BKT-kasvu on 1,7 prosenttia vuonna 2019 ja 1,3 prosenttia vuonna 2020. Korjaamme siis vuoden 2019 kasvua hieman alaspäin 1,8 prosentista 1,7 prosenttiin, mutta kokonaiskuva on kaikkiaan melko samanlainen kuin puoli vuotta sitten. Tähän saakka Suomi on pärjännyt hyvin siinä turbulenssissa, jota muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on aiheuttanut. Jos laajalle ulottuva epävarmuus jatkuu ja jos lisäksi tulee uusia järkytyksiä, on vielä voimakkaamman hidastumisen riski toki olemassa. Pidämme näkymiä kaksijakoisina ja huomattavasti heikompina kuin puoli vuotta sitten. Odotamme kasvua, joka lähestyy potentiaalista kasvuvauhtia.

Vaikka ulkomaiset riskit ovatkin eniten pinnalla, Suomen kasvuun liittyy sekä kotimaisia että ulkomaisia riskejä. Työllisyyden hyvä kehitys on osaltaan lisännyt rekrytointiongelmia, mikä näkyy hyvin tilastoissa. Toisaalta taas tuottavuuden kehitys on ollut hyvin heikkoa viime vuosina, mikä viittaa suurehkoihin rakenteellisiin haasteisiin, jotka liittyvät melko vaatimattomaan investointiasteeseen (rakennusinvestoinnit pois lukien). Rakentaminen ja asuntomarkkinat näyttävät lisäksi kulkevan kohti entistä rauhallisempaa suhdannetta, mikä voi myös aiheuttaa odottamattomia negatiivisia sokkeja muuhun talouteen.

Suurin välitön riski Suomen kasvunäkymille on kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolella. Brexit-prosessi, Italia-epävarmuus, poliittisesti epävakaa tilanne monissa Euroopan maissa ja kaikki Yhdysvaltoihin ja Kiinaan liittyvä epävarmuus ovat joitakin tärkeimpiä riskejä. Myös rahapolitiikan normalisointi yhdessä jäähtyvän suhdanteen kanssa muodostaa erittäin vaikean kokonaisuuden, joka lisää äkillisten heilahdusten riskejä.

Aktian kevätennusteen mukaan talous jatkaa hidastumistaan keväällä ja kesällä, ja kasvu on tänä vuonna 1,7 prosenttia, selvästi alle viime vuoden 2,2 prosentin kasvun. Ensi vuonna kasvu hidastuu entisestään 1,3 prosenttiin edelleen vaikean kansainvälisen talousympäristön, alhaisen investointihalun, hieman heikentyneen kulutuksen kasvun sekä yskähtelevän ulkomaankaupan vuoksi. Vaikka kokonaiskuva näyttää haastavalta, pidämme todennäköisimpänä, että kasvu jatkuu mutta suhdanne hiipuu.

Viennin kasvutahti kasvaa ennusteessamme aavistuksen vuoden 2018 erittäin heikon 1,5 prosentin kasvun jälkeen. Odotamme viennille noin 3 prosentin kasvua vuosina 2019 ja 2020. Tämä heijastelee tilannetta, jossa pahimmat kauppasotajännitteet helpottavat hieman ja investointihalu lisääntyy erityisesti kehittyvissä talouksissa.

Globaalisti haastavasta taloustilanteesta huolimatta monien suomalaisten kotitalouksien tilanne on parantunut hyvän työmarkkinakehityksen vuoksi. Tämä yhdessä matalina pysyneiden korkojen kanssa tukee yksityistä kulutusta edelleen ennustekauden aikana. Odotamme tosin, että työmarkkinoiden kehitys ei ole yhtä positiivista ennustekauden aikana kuin viimeisten kahden vuoden aikana, mikä painaa kulutuksen kasvua hieman alaspäin. Yksityinen kulutus nousee ennusteemme mukaan 1,7 prosenttia vuonna 2019 ja 1,3 prosenttia vuonna 2020.

Investointien kasvutahti oli 3,2 prosenttia vuonna 2018, mikä on jatkoa jo vuonna 2017 tapahtuneelle heikentymiselle, ja Aktian uudessa ennusteessa investointien kasvutahti laskee entisestään vuosina 2019 ja 2020. Tämän taustalla on heikentynyt rakentamisen suhdanne ja ylipäätään heikentynyt investointihalu.

Suomen taloutta eteenpäin vievät voimat löytyvät jatkossa enemmän kotimaasta kuin viimeisten vuosien korkeasuhdanteen aikana, jolloin ulkomaankaupalla on ollut isompi rooli. Jos kauppasota ja sen aiheuttama epävarmuus eivät pian väisty, ei tosin voida luottaa yhtä vahvaan viennin kysyntään kuin aiemmin.

Suomen työllisyysasteen trendi nousi tammikuussa 72,6 prosenttiin ja työttömyysasteen trendi laski 6,4 prosenttiin. Vuotta aiemmin työllisyysaste oli 70,9 prosenttia ja työttömyysaste 8,2 prosenttia. Vuonna 2018 näimme siis hyvin nopean parannuksen sekä työllisyysasteessa että työttömyysasteessa. Tason suhteen alamme olla kansainvälisestikin hyväksyttävillä tasoilla, mutta ottaen huomioon Suomen vanheneva väestörakenne ja rasittunut julkinen talous, erityisesti hieman pidemmällä aikavälillä, nämä tasot eivät riitä, vaan tavoitteen on oltava huomattavasti kunnianhimoisemmilla tasoilla.

Beveridge-käyrän tarkastelu viittaa myös siihen, että kohtaanto on parantunut hieman nopeasti laskevan työttömyysasteen tuloksena. Avoimien toimien taso on edelleen ennätystasoilla, joten tällä hetkellä meillä on sisäänpäin ja ylöspäin kiipeävä Beveridge-käyrä. Historiallinen vertailu näyttää tosin, että kohtaannossa on edelleen paljon parantamisen varaa, ja pinnan alla piileksii sekä alueellisia että ammattikohtaisia kohtaanto-ongelmia, joiden vakavuusaste kasvaa sitä mukaa, kun rekrytointivaikeudet lisääntyvät. Meillä olevan työvoiman kohtaannon edistämisen pitäisi olla yksi niistä tavoitteista, joissa kaikki puolueet voivat olla yhtä mieltä. Se, miten tämä tehdään, on toki poliittinen kysymys, joka edellyttää poliittisia arvovalintoja. Koulutuksen kohdistaminen oikein, työnvälityksen lisääminen ja tehostaminen, rakentamisen lisääminen niillä paikkakunnilla, joihin kohdistuu muuttoliikettä, työttömyyssuojan heikentäminen ja työvoimaperäisen maahanmuuton helpottaminen ovat joitain toimenpiteitä, jotka voivat auttaa edistämään kohtaantoa. Kaikki näistä toimivat eri tavoin.

Aktian ennusteen mukaan työttömyys laskee edelleen hitaasti 6,5 prosenttiin vuonna 2019 vuositasolla ja 6,3 prosenttiin vuonna 2020. Olemme siis korjanneet ennustettamme vuodelle 2019 alaspäin 7 prosentista 6,5 prosenttiin vuonna 2018 tapahtuneen yllättävän nopean laskun vuoksi.

Suomalaiset kotitaloudet suhtautuvat tulevaisuuteen edelleen hyvin positiivisesti, vaikka kokonaisluottamus onkin tullut alaspäin periaatteessa koko vuoden 2018 ajan. Suomalaisten luottamus omaan talouteen on pysynyt erittäin hyvillä tasoilla, kun taas luottamus Suomen talouden näkymiin on heikentynyt tuntuvasti. Historiallisesti katsottuna luottamus omaan talouteen on ollut paljon vakaampi, kun taas luottamus koko maan talouteen on ollut paikoitellen hyvinkin volatiili.

Hyvä työllisyyskehitys on auttanut tukemaan luottamusta, kuten myös itse kulutusta. Kulutus kasvoi 1,4 prosenttia vuonna 2018 edeltävästä vuodesta, mikä on linjassa sen kanssa, mitä ennustimme vuonna 2017. Aktian ennuste on 1,7 prosenttia vuodelle 2019 ja 1,3 prosenttia vuodelle 2020. Odotamme siis, että tavallisten kuluttajien kotimainen kysyntä toimii edelleen kasvun selkärankana, mutta kasvutahti hiipuu käsi kädessä hieman heikentyneen työllisyyskehityksen kanssa ennustekauden lopussa, jolloin kohtaanto-ongelma todennäköisesti voimistuu entisestään.

Inflaatio on ollut Suomessa alle 2 prosenttia vuodesta 2013 lähtien. Pitkän aikaa inflaatio oli korkeampi Suomessa kuin euroalueella keskimäärin, mutta viimeisten 2 vuoden aikana tilanne on ollut päinvastainen ja Suomen inflaatio on ollut matalampi. Se on auttanut parantamaan sekä ostovoimaa että kilpailukykyä euroalueeseen verrattuna.

Inflaatio oli vuonna 2018 keskimäärin 1,1 prosenttia, mutta vaihtelu oli suurta vuoden aikana, ja inflaatiotahti kiihtyi vuoden loppua kohti siten, että se oli joulukuussa 1,2 prosenttia ja laski tammikuussa 1,1 prosenttiin. Euroalueen inflaatio oli 1,5 prosenttia joulukuussa. Inflaatio nousi kesällä 2018 vain laskeakseen jälleen vuoden lopussa väliaikaisten energiaan liittyvien seikkojen vuoksi. Pohjainflaation trendi oli Suomessa nouseva vuonna 2018, mutta se on edelleen alle 1 prosentin. Ennustamme, että kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 1,5 prosenttia ja vuonna 2020 1,6 prosenttia. Inflaatiotahti on toisin sanoen jatkossakin maltillinen. Matalat ja laskevat asuntolainakorot painavat inflaatiota edelleen.

Asumisen, veden, sähkön, kaasun ja muun energian paino kokonaiskulutuksessa on noussut viime vuosina tuntuvasti, kun taas muun muassa elintarvikkeiden, viestinnän ja kulttuurin ja vapaa-ajan kulutuksen rooli kulutuskorissa on pienentynyt.

Monen vaikean vuoden jälkeen Suomessa nähtiin investoinneissa suuri nousu vuonna 2017, minkä jälkeen on nähty varovaisempaa mutta edelleen positiivista kehitystä. Kokonaisinvestoinnit kasvoivat 3,2 prosenttia vuonna 2018. Kun investoinnit jaetaan rakennusinvestointeihin ja muihin, käy ilmi, että rakennusinvestoinnit kasvoivat 4,2 prosenttia vuonna 2018 ja muut investoinnit 2 prosenttia. Ennusteemme mukaan investoinnit kasvavat edelleen vuosina 2019 ja 2020, mutta kasvutahti hiipuu reiluun 2 prosenttiin. Odotamme erityisesti rakennusinvestointien hidastuvan.

Sen oletuksen taustalla, että rakennusinvestoinnit hidastuvat tänä vuonna, on koko vuoden 2018 ajan rekisteröity rakennuslupien vähentyminen, ja näyttää siltä, että aloitetut rakennushankkeet seuraavat samaa kehitystä tänä vuonna. Emme ennusta dramaattista käännöstä, mutta katsomme, että rakennussektorin kasvu on lähellä nollaa tänä vuonna. Rakennussektorilla näkemämme nousun takana olevat suuret ajurit, eli matala korkotaso sekä kaupungistuminen, eivät näytä olevan menossa minnekään, mikä viittaa hieman pidemmällä aikavälillä vakaana pysyvään kysyntään.

Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota ja sen aiheuttama epävarmuus näkyi selvästi Suomen ulkomaankaupan tilastoissa vuonna 2018. Kokonaisvienti kasvoi 1,5 prosenttia, mikä tarkoittaa voimakasta heikentymistä vuodesta 2017, jolloin vienti kasvoi 7,7 prosenttia. Tuotekauppa kärsi suurimman kolauksen ja kasvoi vain 0,9 prosenttia, kun taas palveluiden vienti kasvoi 2,9 prosenttia. Vuoden 2017 vastaavat luvut olivat 8 prosenttia tuoteviennin ja 6,9 prosenttia palveluiden viennin osalta, joten heikentynyt kehitys näkyy myös palveluiden viennissä, mutta ei yhtä selvästi. Maailmalla vuoden 2018 aikana tapahtunut hidastuminen oli monessa suhteessa myös teollisuuden laskua seurauksena tulevaisuuden arvoketjuihin ja vientikuvioihin liittyvistä peloista. Myös Brexit vaikuttaa siihen, että ulkomaankaupan ja teollisuuden investointien näkymät ovat erityisen epävarmat juuri nyt.

Teollisuuden tuotanto kasvoi edelleen vuonna 2018 haastavasta tilanteesta huolimatta, ja teollisuustuotannon taso oli 2,8 prosenttia korkeampi vuoden 2018 lopussa kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Myös uudet teollisuuden tilaukset viittaavat varovaisen myönteiseen kehitykseen, joka on linjassa teollisuuden tuotannon kehityksen kanssa. Toistaiseksi ei ole merkkejä teollisuuden tuotannon laskusta, vaikka kasvu on hidastunut.

Tuotekaupan maakohtainen tarkastelu osoittaa, että Saksa on edelleen huipulla, kun katsotaan Suomen vientiä kohdemaan mukaan. Tosin esimerkiksi Ruotsin ja Saksan välinen ero pieneni hieman vuonna 2018, kun Saksaan kohdistuvan viennin kasvu käytännössä pysähtyi kokonaan ja Ruotsiin suuntautuva kasvu puolestaan sai lisää vauhtia. Vienti Venäjälle kääntyi laskuun vuonna 2018, kun taas vienti Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Alankomaihin kehittyi heikon positiivisesti.

Vaikka syksyllä saatiin ilouutisia, että Suomen ei tarvinnut ottaa niin paljon velkaa, mikä katsottiin seuraukseksi hyvästä kasvusta ja parantuneesta työllisyystilanteesta, olemme edelleen siinä tilanteessa, että julkisen sektorin velka jatkaa kasvuaan. BKT:hen verrattuna se tosin on laskenut jo joidenkin vuosien ajan, ja sen odotettiin laskevan alle 60 prosentin vuonna 2018. Aktian uuden ennusteen mukaan velkaantuminen laskee edelleen suhteessa BKT:hen siten, että vuonna 2020 velkaantumisaste on 57,6 prosenttia. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä läpi jo hiipumassa olevan nousukauden, mikä herättää monia vaikeita kysymyksiä Suomen julkisen talouden kestävyydestä pidemmällä aikavälillä. Takanamme on nyt 4 vuotta kasvua, kasvun huippu näyttää tapahtuneen jo 2016, minkä jälkeen kasvutahti on hiipunut. Jos ennusteemme toteutuu, meillä on vähintään 6 vuotta kasvua ilman, että julkistalous on saanut ylijäämää. Se on huolestuttavaa.