Jaa

Suomi – kasvu jatkuu hyvänä

Teemat: Finland
Heidi Schauman Pääekonomisti

Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019. Jos kasvuvauhti toteutuu ennusteemme mukaisesti, saavutamme vuoden 2018 kolmannen kvartaalin aikana vuoden 2008 korkeimman BKT-tason. Tähän on kuitenkin vielä matkaa.

BKT-kasvu

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia och Macrobond

Suomessa vuosi 2018 on alkanut taloudellisesti hyvin. Kasvu oli vuoden 2017 lopussa hieman hitaampaa, mutta tämän jälkeen kasvuvauhti nousi taas vuoden 2018 alussa ja oli tilastokeskuksen ensimmäisen arvion mukaan 1,1 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Kasvu oli edellisen vuoden samaan jaksoon verrattuna 2,8 prosenttia. 1,1 prosentin neljännesvuosittainen kasvuvauhti oli täysin sama kuin vuoden takainen kasvu ja tukee ajatusta siitä, että myös vuosi 2018 voisi olla kasvun kannalta hyvä. Näin ollen kuva Suomen taloudellisesta kehityksestä ei ole muuttunut kovinkaan paljon viime kuukausien aikana, ja siksi Aktia pitää BKT-ennusteensa muuttumattomana vuosille 2018 ja 2019.

Tuntuvin riski talouden kehittymiselle juuri nyt tulee muualta maailmasta. Kauppasotaretoriikan eskaloituminen ja kaupankäynnin esteiden leviäminen Eurooppaan voisi helposti vaimentaa viime vuosien aikana näkemäämme hyvää taloudellista kasvua. Ensimmäinen neljännes oli heikohko euroalueella, ja huoli kaupankäynnin tulevaisuudesta on jo vaikuttanut luottamukseen, vaikka palautumistakin on nähty.

Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019. Jos kasvuvauhti toteutuu ennusteemme mukaisesti, saavutamme vuoden 2018 kolmannen kvartaalin aikana vuoden 2008 korkeimman BKT-tason. Tähän on kuitenkin vielä matkaa.

Lähes 10 vuoden jälkeen pääsemme ylös talouskriisin aiheuttamasta kuopasta, jota syvensivät ja pidensivät nopeasti ICT-alalle tapahtuneet, erityisesti Suomeen vaikuttaneet muutokset, Venäjään liittyvät ongelmat sekä se tosiasia, että taloutemme muuttuu hitaasti eikä sillä olisi ollut mahdollisuuksia palautua sitä kohdanneista järkytyksistä.
 
Vaikka lyhyellä tähtäimellä suurimmat riskit ovat Suomen rajojen ulkopuolella, suurimmat riskit pitkällä tähtäimellä liittyvät omaan politiikkaamme. Vaikka työllistyminen on lisääntynyt ihailtavasti vuoden 2017 ja vuoden 2018 alun aikana, tarvitaan lisää työllistymistä edistäviä toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottumisen takaamiseksi. Ennusteemme mukaan julkinen talous on alijäämäinen vuosina 2018 ja 2019, eli velkaantumiskierre ei edelleenkään ole katkennut useamman vuoden yllättävän hyvästä kasvusta ja työllisyyden kehityksestä huolimatta. On myös erittäin tärkeää, että teemme töitä tehdäksemme Suomesta vielä paremman maan yrittäjälle. Emme myöskään saa unohtaa työtä kilpailukyvyn heikkenemistä vähentävien mekanismien rakentamiseksi. 

Ennusteemme mukaan julkinen talous on alijäämäinen vuosina 2018 ja 2019, eli velkaantumiskierre ei edelleenkään ole katkennut useamman vuoden yllättävän hyvästä kasvusta ja työllisyyden kehityksestä huolimatta.

Ennuste: vain hienosäätöä

Suomen talouden keskeiset ennusteluvut

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Uuden ennusteemme mukaan Suomen talous kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019. BKT-ennuste pysyy marraskuun jälkeen muuttumattomana, mutta olemme tehneet pieniä muutoksia kasvun rakenteeseen.

Uuden ennusteemme mukaan Suomen talous kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019. BKT-ennuste pysyy marraskuun jälkeen muuttumattomana, mutta olemme tehneet pieniä muutoksia kasvun rakenteeseen.  Vienti kasvaa lähes 6 prosentilla uuden ennusteemme mukaan, kun taas vanhassa ennusteessamme odotimme alle 5 prosentin viennin kasvua. Tämä korjaus heijastaa ulkomaan kaupan voimakasta kehitystä alkuvuoden aikana. Olemme korjanneet tuontia vastaavasti ylöspäin. Maailmankaupalla on myös ollut hyvä alkuvuosi. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat pysyneet muuttumattomina samalla kun olemme korjanneet julkista kulutusta hieman ylöspäin vuodelle 2019.

Investointien voima on tällä hetkellä tärkeä seurattava asia. Olemme vaimentaneet vuoden 2018 investointinäkymiä hieman, heijastaen pientä varovaisuutta yrityspuolella ja rakentamisen suhdanteessa, mutta näemme sijoitukset jatkossakin tärkeänä veturina. Maltilliset palkkasopimukset voimakkaampiin palkankorotuksiin yhdistettynä pääasiallisissa kilpailijamaissamme, yleisesti parempi suhdanne maailmassa, sekä maailmankaupan nousu jatkavat talouden kasvun tukemista. 

.

Suomen talouden muut ennusteluvut

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kulutus kasvaa, mutta niin tekevät myös velat

Kuluttajien luottamus on vuoden 2018 alussa ollut historiallisen korkealla tasolla, ja erityisesti luottamus oman talouden näkymiin on ollut huipputasolla, kun odotukset Suomen talouden suhteen hieman heikkenivät – tosin erittäin korkealta tasolta.

Kulutus kasvoi vuonna 2017 1,6 prosenttia, ja odotamme että maltilliset palkkasopimukset, erittäin alhainen inflaatio sekä hyvä työllisyyskehitys tulevat tukemaan kulutusta entisestään vuonna 2018. Ennusteemme mukaan kulutus nousee 2 prosenttia vuonna 2018 ja 1,4 prosenttia vuonna 2019 heijastaen käytettävien tulojen nousun jatkumista.

Kotitalouksien kasvava velkataakka on pitkällä tähtäimellä huolenaihe, ja tällä hetkellä velkaantuminen lisää kulutusta. Kotitalouksien säästämisaste jatkoi vuonna 2017 negatiivista kehitystään. Matalat korot ja yhä pidemmät laina-ajat luovat ympäristön, jossa velkaantuminen lisääntyy lisääntymistään, mikä jo nyt alkaa olla yhä ongelmallisempaa. Uuden asuntolainan keskipituus on nyt 19,5 vuotta, ja se nousee jatkuvasti. Meillä on Suomessa euroalueen edullisimmat asuntolainan korot, jotka edesauttavat velkaantumisrallia.



Luottamus

Saldoluku Lähteet: Aktia ja Macrobond

Työllisyyskehitys edelleen voimakasta

Kulunut vuosi on Suomessa ollut erittäin hyvä työllistymisen näkökulmasta. Kausioikaistu työllisyysaste on noussut 71,1 prosenttiin ja työttömyysasteen trendi on laskenut 8,2 prosenttiin.

Kulunut vuosi on Suomessa ollut erittäin hyvä työllistymisen näkökulmasta. Kausioikaistu työllisyysaste on noussut 71 prosenttiin ja työttömyysasteen trendi on laskenut 8 prosenttiin. Suurin syy työllistymisen lisääntymiseen on työvoiman ulkopuolella olleiden henkilöiden hakeutuminen takaisin työllisyyteen, kun taas työttömyyden lasku on ollut hitaampaa, mutta tämä on kiihtynyt kevään aikana. Huhtikuussa 2018 työttömien määrä oli laskenut 45 000:lla edellisvuodesta.

Aktian uuden ennusteen mukaan työttömyys supistuu edelleen kohtalaisen hitaasti, 8,2 prosenttiin vuositasolla, ja alle 8,0 prosenttiin 2019. Olemme siis korjanneet ennustettamme hieman viime kuukausina nähdyn hieman positiivisemman kehityksen vuoksi.



Työllisyys ja työttömyysaste

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

Investoinnit lisääntyvät, mutta investointiaste on edelleen matalalla

Investoinnit ovat lisääntyneet ihailtavalla vauhdilla kahden viimeisen vuoden aikana, ja odotamme investointien kasvutahdin hidastuvan hieman tänä ja ensi vuonna heijastaen hieman heikompaa suhdannetta rakennusalalla.

Vaikka investoinnit ovat palautuneet, emme investointiasteen osalta ole pysyneet esimerkiksi Suomea aiemmin investointiasteen eli BKT-sijoitusten osuuden osalta muistuttaneen Ruotsin vauhdissa, mikä on monin tavoin hieman huolestuttavaa. Tämä on huolestuttavaa siksi, että huomattavasti suurempi osa investoinneista Suomessa on rakennusinvestointeja, kun taas Ruotsissa useammat investoinnit ovat tuotantoon liittyviä investointeja. Jotta investointiaste palautuisi, vaaditaan monta investoinnin kannalta hyvää vuotta, jolloin investoinnit lisääntyvät tuntuvasti nopeammin kuin BKT.

Rakennussektorin osalta 2017 oli hieman heikompi, joskin hyvä vuosi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Rakennusinvestoinnit lähtivät nousuun jo vuoden 2015 aikana, ja muut investoinnit vuoden 2016 alussa. Rakennusinvestointien kasvu oli voimakkaimmillaan vuoden 2016 aikana, jolloin ne kasvoivat n. 10 prosenttia. Tämän jälkeen rakennusinvestointien kasvu on heikentynyt hieman ollen 5 prosenttia vuonna 2017.
Rakennussektorin aktiviteetti on edelleen erittäin korkealla tasolla, mutta sekä rakennuslupien että aloitettujen rakennusurakoiden määrässä sekä vuoden 2017 lopussa että vuoden 2018 alussa on nähtävissä pientä tasaantumista. Ylitarjonnan riski on joillakin paikkakunnilla ollut merkittävä viimeisen puolen vuoden aikana, mikä voi vaikuttaa rakentamisen aloittamiseen.
Asuntojen hinnat ovat edelleen vaihdelleet erittäin paljon paikkakunnittain.  Alkuvuosi on yleisesti ottaen ollut hillitty. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna nousseet 2,9 prosenttia pääkaupunkiseudulla, ja muualla Suomessa on tapahtunut -0,6 prosentin lasku. Koko maan keskiarvo oli 1,1 prosenttia. 



Ulkomaankauppa jatkaa hyvänä, mutta riskit ovat merkittäviä

Suomen vienti kasvoi 7,8 prosenttia vuonna 2017. Hyödykeviennin kasvu on jatkunut hyvänä vuonna 2018, vaikka olemmekin alemmalla tasolla vuoden 2017 voimakkaimpiin kasvukuukausiin verrattuna.

Jos hyödykevientiä tarkastellaan kohdemaittain, on Saksa aina ylivoimaisesti tärkein vientimaa, vaikka vienti Venäjällekin on taas noussut ylöspäin monen vaikean vuoden jälkeen. Suomen vientikumppaneiden jatkuva hyvä taloudellinen kehitys viittaa hyvään ulkoisen kysynnän kasvuun myös vuonna 2018. Aktian uuden ennusteen mukaan vienti kasvaa 5,9 prosenttia vuonna 2018, mikä tarkoittaa hitaampaa kasvua vuoteen 2017 verrattuna, vaikkakin edelleen hyvää kehitystä. 

Hyödykevienti on jatkanut suhteellisen tasaista kehitystään, ja ulkoinen kysyntä edistää Suomen perinteistä vientiteollisuutta suhteellisen tasapainoisesti, vaikka mahdollisesti eskaloituvat keskustelut kaupan esteistä saattavatkin vaikuttaa Suomen ulkomaankauppaan negatiivisesti, mutta tässä vaiheessa on liian aikaista ylidramatisoida sen mahdollisia vaikutuksia. On kuitenkin tärkeä olla tietoinen olemassa olevista riskeistä sekä siitä, että ne voivat luottamuksen kautta vaikuttaa esimerkiksi tilauksiin yllättävän nopeasti.

Viennin arvo

mil eur Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaatiokehitys jatkuu heikkona

Suomessa inflaatio on kehittynyt vielä varoivaisemmin kuin muualla euroalueella, ja Suomen inflaatio oli viime vuonna 0,7 prosenttia. Emme myöskään odota huomattavaa inflaation palautumista vuoden 2018 aikana. Inflaatio on vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana ollut vain lähes 0,8 prosenttia.
 

Inflaatio Suomessa ja euroalueella

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaation puute on jo jonkin aikaa kiusannut euroaluetta, eikä ongelma näytä poistuvan lyhyemmällä aikavälillä. Suomessa inflaatio on kehittynyt vielä varoivaisemmin kuin muualla euroalueella, ja Suomen inflaatio oli viime vuonna 0,7 prosenttia. Emme myöskään odota huomattavaa inflaation palautumista vuoden 2018 aikana. Inflaatio on vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana ollut vain lähes 0,8 prosenttia.
 
Suomessa hintapaineet ovat siis erittäin maltilliset, mutta haitallisesta deflaatiosta ei myöskään näy merkkejä. Ennustamme vuodelle 2018 1,1 prosentin inflaatiota, mikä on hieman viime talvista ennustettamme alempana. Odotamme inflaation nousevan 1,6 prosenttiin vuoden 2019 aikana. Muun muassa asuntolainojen laskevat korot, sekä matkapuhelinhinnat jatkavat hintojen alentamista.

Inflaatio Suomessa on edelleen huomattavasti alemmalla tasolla muuhun euroalueeseen verrattuna, jossa inflaatio oli huhtikuussa 1,2 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomesta tulee suhteellisesti halvempi kuin euroalueesta, kun inflaatio nousee jonkin verran euroalueen keskiarvoa nopeammin. Syitä Suomen ja muun euroalueen väliselle erolle ovat kilpailukykysopimus ja palkkasopimukset, jotka edelleen pienentävät inflaatiopaineita vuonna 2018.

Julkinen talous on vielä matkalla

Ennusteemme mukaan julkinen talous on vuosina 2018 ja 2019 alijäämäinen, ja vaikka velkaantuminen laskisi alle 60 prosentin vuoden 2019 aikana, ei ole hyväksyttävää, että neljän vuoden noususuhdanteen jälkeen edelleen pyöritämme julkista taloutta ottamalla lisää velkaa.

Suomen julkisen talouden tilastot vuodelta 2017 ovat ilahduttavaa luettavaa. Sekä alijäämä että julkinen velka olivat odotettua pienempiä. Julkinen velka BKT:hen verrattuna laski 61,4 prosenttiin vuonna 2017 oltuaan 63 prosenttia vuonna 2016, ja julkisen talouden alijäämä laski 0,6 prosenttiin. Hyvää kehitystä, muttei vieläkään tarpeeksi hyvää.

Ennusteemme mukaan julkinen talous on vuosina 2018 ja 2019 alijäämäinen, ja vaikka velkaantuminen laskisi alle 60 prosentin vuoden 2019 aikana, ei ole hyväksyttävää, että neljän vuoden noususuhdanteen jälkeen edelleen pyöritämme julkista taloutta ottamalla lisää velkaa.

Yllättävän hyvä kasvu ja erityisesti vuoden 2017 hyvä työllisyyden paraneminen on vaikuttanut julkisen talouden parantumiseen, mutta edelleen tarvitaan lisää tuottoja tai vähemmän kuluja, jotta julkinen talous olisi kestävä. Vuoden 2017 aikana julkisen sektorin taloutta heikensivät kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehdyt tuloveronkevennykset ja työnantajan terveysvakuutusmaksujen alentaminen.

 Jos velkaantumiskierre ei katkea talouden ollessa näin hyvällä tolalla, on vaikea arvioida mitä taloudellisen tilanteen heikentyessä voisi tapahtua. Rakenteellisten uudistusten ja tasapainottamisen paras aika on julkisen talouden ollessa noususuhdanteessa. Tämän päivän Suomessa tämä näyttää yllättävän vaikealta.



 

Julkinen velka

% BKT:sta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Jaa