Jaa

Suomi: Kohtaanto-ongelma rajoittaa kasvua

Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019.

Talouskasvu on jatkunut hyvänä vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan aikana. 2,8 prosentin kasvulla vuonna 2017 ja 2,5 prosentin kasvulla vuonna 2016 kuljemme kohti kolmatta hyvää peräkkäistä kasvuvuotta. Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 3 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019.

Kesällä saamiemme päivitettyjen tilastojen mukaan ylsimme jo vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana ennen finanssikriisiä olleelle BKT-tasolle, joten nyt voidaan varmuudella todeta, että olemme päässeet ylös 10 vuotta kestäneestä finanssikriisin ja siihen liittyvien asioiden aiheuttamasta kuopasta.

Olemme tehneet pieniä korjauksia kevään ennusteeseen ja näemme näkymät edelleen hyvinä, mutta odotamme kasvua, joka hitaasti lähestyy potentiaalista kasvuvauhtia. Vuodesta 2018 tulee ennusteemme mukaan paras kasvuvuosi kulutuksen, viennin sekä investointien vetämänä.

Tilastokeskuksen ensimmäisen arvion mukaan toisen kvartaalin kasvu oli 0,5 prosenttia edelliseen kvartaaliin verrattuna, ja 2,9 prosenttia edellisen vuoden samaan jaksoon verrattuna. Kasvu on huomattavasti hitaampaa kuin vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana, jolloin kasvu oli jopa 1,3 prosenttia edelliseen kvartaaliin verrattuna, mutta kokonaiskuva vuoden ensimmäisen puolikkaan osalta on kuitenkin erittäin hyvä. Suomessa kvartaalien väliset kasvuerot ovat usein suuria ja korjaukset tilastoihin jälkikäteen laajoja, mikä tekee yksittäisten tilastojulkaisujen tulkitsemisesta hankalaa.

Sekä kotimaiset että ulkomaiset riskit ympäröivät Suomen kasvua. Kotimaassa yhä useammat yritykset raportoivat rekrytointiongelmista, mitä tilastot heijastavat hyvin. Yhä vaikeampi rekrytointitilanne saattaa jarruttaa kasvua tuntuvasti, mikäli avoimia paikkoja ei saada täytettyä. Vakanssien määrä on vuonna 2018 ollut historiallisen korkea, ja monet ihmiset ovat työllistyneet, mutta työttömyys ei ole laskenut vastaavanlaisesti. Työllistyminen on kasvanut noin 100 000 henkilöllä viime vuoden aikana heijastaen sitä, että monet ovat hakeutuneet takaisin työllisyyteen taloudellisen tilanteen parannuttua. Työllisyysaste on noussut hieman alle 72 prosenttiin.

Vaikka kotimaiset jarrut huolettavatkin, liittyy suurin välitön riski ympäröivään maailmaan ja siihen tosiasiaan, että Suomi on erittäin riippuvainen kansainvälisen kaupan kehityksestä, ja erityisesti siitä, miten muu maailma investoi. Suomen tavaravienti on vuonna 2018 kehittynyt heikommin kuin viime vuonna ja tulevat teolliset tilaukset ovat laskeneet 4,5 prosentilla vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan aikana edellisen vuoden samaan jaksoon verrattuna, kun taas teollisuustuotanto on kasvanut suunnilleen samaa tahtia. Kauppasotaretoriikka näkyy siis edelleen teollisuuden tilauskannassa.

Vaikka nyt näyttääkin siltä, että EU pystyy pysymään tällä hetkellä käynnissä olevan erityisesti USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan verisimmän taistelukentän ulkopuolella, emme kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä sitä, että maailmantaloudessa leviävä huoli antaisi meidän olla rauhassa.

Suomen näkökulmasta EU ja muu euroalue on tärkein kauppakumppani. Vuosi 2018 on alkanut heikosti Euroopassa. Euroalueen kasvuvauhti laskee alle 2 prosentin uuden ennusteemme mukaan, mikä jo itsessään alleviivaa Suomen herkkyyttä sekä lähialueiden että kauempana olevien alueiden tapahtumille.

Kesällä saamiemme päivitettyjen tilastojen mukaan ylsimme jo vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana ennen finanssikriisiä olleelle BKT-tasolle, joten nyt voidaan varmuudella todeta, että olemme päässeet ylös 10 vuotta kestäneestä finanssikriisin ja siihen liittyvien asioiden aiheuttamasta kuopasta.

BKT-kasvu

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kotimaassa yhä useammat yritykset raportoivat rekrytointiongelmista, mitä tilastot heijastavat hyvin. Yhä vaikeampi rekrytointitilanne saattaa jarruttaa kasvua tuntuvasti, mikäli avoimia paikkoja ei saada täytettyä. Vakanssien määrä on vuonna 2018 ollut historiallisen korkea, ja monet ihmiset ovat työllistyneet, mutta työttömyys ei ole laskenut vastaavanlaisesti.

Ennuste: Suomen talous kasvaa 3 prosenttia

Suomen talouden keskeiset ennusteet

% Lähteet: Aktia ja Macrobond

Aktian syysennusteen mukaan kasvu jatkuu hyvänä vuoden 2018 aikana ja yllämme tänä vuonna 3 prosentin kasvuvauhtiin. Ensi vuonna kasvuvauhti hiljenee, heijastaen heikompaa rakennussuhdannetta ja huonompaa viennin kehitystä kansainvälisen kaupan epävarmuuden johdosta.

Viennin kasvuvauhti hiljenee tuntuvasta viime vuoden 7,5 prosentin kasvusta ja ennustamme viennin kasvun tänä ja ensi vuonna olevan alle 5 prosentin.  Yksityisen kulutuksen näkymät ovat parantuneet edelleen heijastaen yhä parempaa työmarkkinatilannetta, mikä lisää kulutusmahdollisuuksia. Myös matalat korot kannustavat kulutukseen. Yksityinen kulutus nousee ennusteemme mukaan 2 prosenttia sekä vuosina 2018 että 2019.

Investointien kasvuvauhti oli erittäin hyvä vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana, 3,9 prosenttia edelliseen kvartaaliin verrattuna, mikä huolehtii investointien kasvun pysymisestä hyvänä tänä vuonna, mikäli tilastoja ei korjata paljoa. Ennustamme investointien kasvavan 6 prosenttia tänä vuonna, mutta odotamme vauhdin hiipuvan vuoden aikana heijastaen lähinnä rakennussektorin hieman heikompia näkymiä.

Sekä ulkomainen että kotimainen kysyntä toimii edelleen talouden veturina. Hyvä ympäröivän maailman suhdanne – kauppasotapeloista ja kiristyvästä rahapolitiikasta huolimatta – tukee edelleen suomalaisia yrityksiä, ja heikompi euro tuo edelleen jonkinlaista tukea muuten erävarmoina aikoina. Suomessa maltilliset palkkasopimukset voimakkaampiin palkankorotuksiin yhdistettynä pääasiallisissa kilpailijamaissamme, sekä yritysten rekrytointitarpeita heijastava työmarkkinoiden erittäin suotuisa kehitys, ovat tukeneet kehitystä.

Sekä ulkomainen että kotimainen kysyntä toimii edelleen talouden veturina. Hyvä ympäröivän maailman suhdanne – kauppasotapeloista ja kiristyvästä rahapolitiikasta huolimatta – tukee edelleen suomalaisia yrityksiä, ja heikompi euro tuo edelleen jonkinlaista tukea muuten erävarmoina aikoina.

Suomen talouden muut ennusteluvut

Ennusteet vuosille 2018 ja 2019. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Työttömyyden kovaan ytimeen on vaikea päästä

Tällä hetkellä Suomessa on ennätysmäärä avoimia työpaikkoja, mitä vakanssien määrä kaikessa selkeydessään valaisee. Meillä on vertailukelpoista dataa 80-luvun lopulta, eikä vastaavia tasoja olla nähty koskaan. Vuoden 2018 aikana avoimien työpaikkojen keskimääräinen määrä on ollut yli 60 000 per kuukausi.

Työllisyystilanne on parantunut tuntuvasti viimeisen vuoden aikana ja työllistettyjä on noin 100 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste on noussut, ja hipoo jo hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitetta. Samalla työttömyysaste on laskenut huomattavasti hitaammin, ollen nyt 7,2 prosenttia, mikä heijastaa sitä, että suurin osa työllistyvistä on työvoiman ulkopuolelta, esim. opiskelijoita tai työstä toiseen vaihtavia henkilöitä.

Tämä ei ole epätavallista kehitystä – Ruotsissa finanssikriisin jälkeisinä vuosina kehitys ollut hyvin samankaltaista, kun työllisyysaste on noussut huippulukemiin. On myös syytä korjata työttömyyden kovaa ydintä ylläpitävät ongelmat, eli pitkäaikaistyöttömyys.

Aktian syysennusteen mukaan työttömyys laskee edelleen hitaasti, 7,7 prosenttiin 2018 vuositasolla, ja 7,2 prosenttiin 2019. Olemme siis korjanneet ennustettamme hieman alaspäin viime kuukausina nähdyn positiivisemman kehityksen vuoksi.

Tällä hetkellä Suomessa on ennätysmäärä avoimia työpaikkoja, mitä vakanssien määrä kaikessa selkeydessään valaisee. Meillä on vertailukelpoista dataa 80-luvun lopulta, eikä vastaavia tasoja olla nähty koskaan. Vuoden 2018 aikana avoimien työpaikkojen keskimääräinen määrä on ollut yli 60 000 per kuukausi.

Mielenkiintoinen tapa tarkastella vakansseja ja työttömiä on niiden vertaaminen ns. Beveridge-käyrän kautta, mikä valottaa työttömien kohtaantoa visuaalisesti. Suomessa avoimien työpaikkojen määrä ei ole johtanut vastaavaan työttömyysasteen pienenemiseen, vaan viime vuonna on nähty ylöspäin kääntyvä Beveridge-käyrä, mikä tapaa merkitä talouden heikentynyttä kohtaantoa. Mittava rakenteellinen muutos voi johtaa heikentyneeseen kohtaantoon, kun työttömien osaamista ei enää tarvita samassa määrin kuin ennen.  Ilmiön takana saattaa olla myös maantieteellinen ns. yhteensopimattomuus, jolloin uudet työt osittain syntyvät kaukana työnhaijoista olevissa paikoissa.

Jotta maantieteellisestä jakaumasta saataisiin käsitys, eri puolella maata olevia vakansseja voidaan tarkastella, ja vakanssiaste voidaan laskea, jotta saataisiin käsitys siitä, miten vakanssit ovat verrattavissa työttömien määrään. Tämä vakanssiaste vaihtelee suuresti alueiden välillä. Koko maan vakanssiaste on noin 22 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että jokaista avointa työpaikkaa kohden on noin viisi työtöntä. Ahvenanmaalla on ylivoimaisesti eniten avoimia työpaikkoja suhteessa työttömiin, ja vakanssiaste on 65 prosenttia. Muita alueita, joilla on suhteellisen paljon avoimia työpaikkoja, ovat Etelä-Pohjanmaa, Uusimaa, ruotsinkielinen Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Huonoimmalta tilanne näyttää Etelä-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa, joissa vakanssiaste on vain 12 prosenttia.

Hyvä kulutuspotentiaali

Muutaman vuoden erittäin hyvää kuluttajaluottamusta sisältäneen vuoden jälkeen olemme kesän aikana nähneet pientä laskua talouksien taloudellisessa luottamuksessa. Kotitaloudet arvioivat oman taloudellisen tilanteensa erittäin hyväksi, mutta usko Suomen talouden näkymiin on hieman horjuvaa.

Kulutus kasvoi 1,3 prosenttia vuonna 2017 ja jatkoi hyvää kasvuaan vuoden 2018 alussa, 0,4 prosenttia edellisestä kvartaalista. Odotamme kulutuksen kasvavan nopeammin tänä vuonna kuin viime vuonna heijastaen kotitalouksien positiivista käsitystä omasta taloudesta, maltillisia palkankorotuksia yhdistettynä edelleen matalaan inflaatioon, sekä hyvään työllisyyskehitykseen. Ennusteemme mukaan investoinnit kasvavat 2 prosenttia sekä vuoden 2018 että 2019 aikana.

Rakentamisen huippu on saavutettu

Hieman heikompi rakennussuhdanne on odotettua, mutta voi kuitenkin aiheuttaa häiriöitä, sillä muutokset tapaavat kuitenkin aina olemaan kuviteltua voimakkaampia. Ylitarjonnan riski on joillakin paikkakunnilla ollut merkittävä viimeisen vuoden aikana, mikä voi vaikuttaa rakentamisen aloittamiseen. Tämä koskee sekä pääkaupunkiseutua että monia keskisuuria kaupunkeja.

Luottamus

Saldoluku Lähteet: Aktia ja Macrobond

Suomessa investoinnit ovat nousseet hyvässä vauhdissa vuosina sekä vuosina 2016 että 2017 ja vuosi 2018 tulee ennusteemme mukaan edelleen olemaan erittäin hyvä vuosi investoinnin näkökulmasta.  Ennusteemme mukaan investoinnit lisääntyvät 6 prosenttia tänä vuonna ja 3,1 prosenttia ensi vuonna heijastaen erityisesti rakennusinvestointien heikkenemistä.  Painopiste on viime vuosina asteittain siirtynyt pois rakentamista kohti tuotantoon liittyviä investointeja, ja tämä prosessi jatkuu tästä eteenpäin. Rakentaminen on edelleen huomattavasti suurempi osa kaikista investoinneista, kuin esim. Ruotsissa.

Vaikka investoinnit ovat palautuneet, emme investointiasteessa mitattuna ole pysyneet esimerkiksi Suomea aiemmin investointiasteen, eli BKT-sijoitusten osuuden osalta muistuttaneen Ruotsin vauhdissa, mikä saattaa olla ongelmallista tulevaisuuden tuotantokapasiteettia ajatellen.
 
Kesän aikana olemme saaneet monta merkkiä rakentamisen siirtymisestä hieman rauhallisempaan vaiheeseen viime vuosiin verrattuna. Rakennusluvat ovat laskeneet, kuten myös rakennussektorin luottamus valmistuneiden rakennusurakoiden lukujen ollessa liian korkeita. Hieman matalampi suhdanne on odotettua, mutta voi kuitenkin aiheuttaa häiriöitä, sillä muutokset tapaavat kuitenkin aina olemaan kuviteltua voimakkaampia. Ylitarjonnan riski on joillakin paikkakunnilla ollut merkittävä viimeisen vuoden aikana, mikä voi vaikuttaa rakentamisen aloittamiseen. Tämä koskee sekä pääkaupunkiseutua että monia keskisuuria kaupunkeja.

Vaikka rakennusmarkkinoilla vallitsee epävarmuus, ja asuntokauppojen määrä on ainakin hetkellisesti laskenut, ei hinnankehityksessä ole tapahtunut suurempia muutoksia. Asuntojen hinnat ovat edelleen vaihdelleet erittäin paljon paikkakunnittain.  Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan aikana ovat edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna nousseet lähes 3 prosenttia pääkaupunkiseudulla, ja muualla Suomessa hintakuva on ollut lähes muuttumaton. Koko maan keskiarvo oli 1,4 prosenttia.  

Asuntohinnat

Indeksi, 1.1.2005=100 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Miten kauppasota vaikuttaa Suomen vientiin?

Suomen vienti kasvoi 7,5 prosenttia vuonna 2017, mutta laski kansantalouden tilinpidon mukaan 1,2 prosenttia vuoden ensimmäisen kvartaalin aikana. Huolet Suomen viennin näkymien suhteen ovat perusteltuja ympäristössä, jossa maailmankaupan näkymiä ympäröi epätavallinen epävarmuus. Suomen vienti on edelleen hyvin muun maailman investointi-innokkuuden vetämä, ja pitkittynyt epävarmuus voi helposti vaimentaa Suomen viennin kehitystä.

Vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana olemme nähneet hieman heikompaa tavarakaupan kehitystä vuoteen 2017 verrattuna, kvartaalikasvu on keskimäärin lähes 7 prosenttia vuoden kahden ensimmäisen kvartaalin aikana. Teollisuuden uudet tilaukset ovat laskeneet 4,5 prosenttia edellisen vuoden samaan jaksoon verrattuna. Olemme tilanteessa, jossa meidän on odotettava; toisaalta monilla yrityksillä on henkilöstöpuolen kapasiteettiin liittyviä haasteita, toisaalta on olemassa tilausten vähenemisen riski.

Kun katsotaan Suomen tavaravientiä kohdemaittain, Saksa on edelleen johdossa. Esim. Ruotsin ja Saksan ero on alkanut kasvamaan vuonna 2018. Viennin kasvu Venäjälle näyttää hiljentyneen vuoden 2018 aikana.

Tavaravienti

12 kk liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaatio jatkuu maltillisena

Matala inflaatio on viime vuosien aikana tukenut Suomen ostovoimaa. Inflaatio on ollut Suomessa matalampi kuin muualla euroalueella, mikä on tehnyt Suomesta suhteellisesti halvemman. Heinäkuussa Suomen inflaatio oli 1,4 prosenttia, ja euroalueella taas 2,1 prosenttia.

Viime vuonna kuluttajahintainflaatio oli 0,7 prosenttia, ja odotamme 1,1 prosentin inflaatiota tänä vuonna, eli hieman korkeampaa inflaatiota, mutta olemme edelleen kaukana 2 prosentin tasoa. Kesän 2018 aikana hintapaineet ovat nousseet hieman, heijastaen lähinnä korkeampia energiahintoja sekä asumiseen, tupakkaan sekä hotellihuonekustannuksiin liittyvä kustannuksia. Matalat ja laskevat asuntolainakorot painavat edelleen inflaatiota. Ennustamme inflaation nousevan 1,6 prosenttiin vuoden 2019 aikana.

Julkinen velkaantuneisuus lisääntyy edelleen

Uuden ennusteemme mukaan julkinen velkaantuneisuus laskee alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Alijäämä on laskenut ja lähestyy nollaa, mutta matkaa on vielä. Saavuttaaksemme hyvän valtiontaloudellisen tilanteen pitkällä tähtäimellä, meidän tulisi nyt rakentaa puskureita huonojen aikojen varalle, mutta yhtälö vaikuttaa poliittisesti liian vaikealta, mikä herättää pelkoja julkisen talouden kestävyyden suhteen pitkällä tähtäimellä.

Suomen julkinen velkaantuneisuus on edelleen maan suurimpia ongelmia. Vaikka noususuhdanne onkin jatkunut monta vuotta, julkinen velkaantuneisuus jatkaa lisääntymistään, mikä on pitkällä tähtäimellä erittäin huolestuttavaa. Ikääntyminen tulee lisäämään julkisen talouden paineita tulevien vuosikymmenten aikana, mikä vaatisi harvinaisen hyvää julkista taloutta juuri nyt, mutta sen sijaan olemme tilanteessa, jossa julkinen velkaantuneisuus vain nousee.

Aktian uudessa ennusteessa julkisen sektorin velkaantuneisuus nousee vuosina 2018 ja 2019, mutta suhteessa BKT:hen velkaantuneisuus laskee. Uuden ennusteemme mukaan julkinen velkaantuneisuus laskee alle 60 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2019. Alijäämä on laskenut ja lähestyy nollaa, mutta matkaa on vielä. Saavuttaaksemme hyvän valtiontaloudellisen tilanteen pitkällä tähtäimellä, meidän tulisi nyt rakentaa puskureita huonojen aikojen varalle, mutta yhtälö vaikuttaa poliittisesti liian vaikealta, mikä herättää pelkoja julkisen talouden kestävyyden suhteen pitkällä tähtäimellä.

Hyvä kasvu ja hyvä työllisyyskehitys ovat vaikuttaneet julkisen talouden parantumiseen, mutta edelleen tarvitaan lisää tuottoja tai vähemmän kustannuksia, jotta julkinen talous olisi kestävä. Kaikki viittaa siihen, että nähdäksemme suurempia julkisen talouden uudelleenkalibrointeja, joudumme odottamaan seuraavaa hallitusta. Vaarana on, että jatkamme julkisen velkaantuneisuuden lisäämistä käynnissä olevan noususuhdanteen aikana, mikä olisi jatkuvan julkisen talouden kestämättömän kehityksen alku.




 

Julkinen velka

% BKT:sta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Jaa