Jaa

Talous tarvitsee uusia rakennuspalikoita

Avainsanat: #vienti #BKT #kasvu #kulutus
Teemat: Suomi
Heidi Schauman Pääekonomisti

Kasvu kiihtyy tilapäisesti Suomessa. Talous kasvaa 1,9 % vuonna 2017 ja 1,5 % vuonna 2018. Kasvun pohja laajenee, kun sekä vienti että investoinnit kääntyvät nousuun, mutta kulutuksen ja rakennustoiminnan kasvu hidastuu.

Kevään kuluessa on saatu hyviä suhdanneuutisia, ja vuosi sitten nähty varovainen käänne on vahvistunut. Suomen talous kasvoi 1,4 % vuonna 2016, ja kaikki viittaa siihen, että kasvu jatkuu lähiajat yhtä vahvana tai vahvempana.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Suomen talous kasvoi tilastokeskuksen ensimmäisten arvioiden mukaan 1,6 % edellisvuodesta, mikä kertoo erittäin vahvasta kasvusta, jos arviot pitävät paikkansa. Emme odota näin vahvan suhdanteen jatkuvan koko vuotta, vaan näemme kasvun hidastuvan jonkin verran vahvan alkuvuoden jälkeen.

Rakentaminen ja yksityinen kulutus toimivat talouden vetureina vuosina 2015 ja 2016, mutta rakennussektorin suurin vetovaikutus lienee nyt ehtymässä, kun suuri määrä asuntoja valmistuu vuonna 2017.

Kulutuskehitys jatkuu positiivisena, mutta jos työmarkkinat eivät kohennu merkittävästi, on vaikea uskoa kulutuksen jatkuvan yhtä hyvänä kuin viime vuonna, kun inflaatio kiihtyy eikä tuntuvia palkankorotuksia ole odotettavissa. Ennustamme työmarkkinanäkymien parantuvan, joskaan ei riittävästi hallituksen 72 % työllisyystavoitteen täyttämiseksi.

”Parempi suhdanne ei ratkaise rakenneongelmia, mutta hankalat rakenneuudistukset on helpompi toteuttaa nousukauden aikana.

Luottamus

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

Korot pysyvät erittäin alhaisina koko ennustejakson, mikä tukee kulutusta mutta samalla myös yksityistä velkaantumista, joka on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. Tulevina vuosina tarvitaan maltillisia palkkasopimuksia, jotta Suomen kansainvälinen kilpailukyky voidaan ylläpitää. Nurjana puolena on maltillisen palkkakehityksen yksityistä kulutusta hillitsevä vaikutus.

Vuonna 2016 tuotantolaitoksiin ja koneisiin tehdyt investoinnit lisääntyivät ja laajensivat kasvun pohjaa. Investointinäkymät ovat edelleen epävarmat niin Suomessa kuin muuallakin, mutta luottamuksen parantuminen maailmanlaajuisesti puhuu sen puolesta, että meneillään on kestävä käänne. Maailmankauppa on kääntynyt jälleen kasvuun, mikä kertoo erityisesti kehittyvien talouksien investointien olevan nousussa, millä voi olla myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen.

Ennusteeseen on sisällytetty viennin kasvun korjaus ylöspäin, mutta odotamme vuoden alussa nähdyn nousun hidastuvan jonkin verran loppuvuoden aikana. Vaikka viennin kasvukontribuutio lisääntyy, talous pysyy toistaiseksi melko kotimaavetoisena.

Positiivinen suhdanne luo hyvät edellytykset laajoille talousuudistuksille ja rakennemuutoksille kasvupotentiaalin parantamiseksi jatkossa. Suhdannetilanne itsessään ei ratkaise talouden suuria rakenteellisia haasteita. Ikärakenteen vuoksi Suomessa tarvitaan nopeita toimenpiteitä työllisyyden lisäämiseksi, jotta voimme ylläpitää vallitsevan julkisen palvelun tason suurten ikäluokkien tullessa ikään, jossa terveydenhoitokulut nousevat merkittävästi.

Vähittäis- ja tukkukauppa

%-muutos edellisestä vuodesta. Kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Ennuste

Suomen talous kasvaa 1,9 % vuonna 2017 ja 1,5 % vuonna 2018. Rakentamisen merkitys talouden veturina heikkenee vuosina 2017 ja 2018, ja uusia rakennuspalikoita tarvitaan.

Aktian uudessa ennusteessa Suomen talouden kasvuvauhti kiihtyy. Kulutus ei kasva yhtä nopeasti kuin vuonna 2016, mutta se pysyy tärkeänä kasvun osatekijänä. Investoinnit, entistä vähemmän rakentamisen ja entistä enemmän muiden investointien vetäminä, tukevat kasvua edelleen, 5,1 % vuonna 2017. Mutta niin investointien kuin kulutuksenkin vahvin kasvupiikki on ennusteen mukaan jo takana, ja viennin nousu tukee kasvua entistä enemmän vuosina 2017 ja 2018. Viime vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa nähtiin varovaisia merkkejä ulkomaankaupan kääntymisestä nousuun. Myös maailmankaupassa on tapahtunut käänne ylöspäin hiljaisen kauden jälkeen, ja myös esim. satamien tilastot kertovat ulkomaankaupan vilkastuneen jossain määrin. Ulkomaankaupan taso on kuitenkin vielä hyvin vaatimaton.

Kulutuksen kasvu hidastuu mutta pysyy vahvana

Aktian uudessa ennusteessa kulutuskasvu hidastuu, mutta kotitalouksien kulutus pysyy tärkeänä kasvun elementtinä. Yksityinen kulutus kasvaa Suomessa nopeammin kuin esimerkiksi Ruotsissa, vaikka olemme tasollisesti vielä jäljessä. Vuosina 2017 ja 2018 kulutuksen kasvuvauhti kuitenkin hidastuu, koska inflaatiovauhti kiihtyy, mutta palkkojen kehitys on kilpailukykysopimuksen vuoksi vaisua.

Kotitalouksien kasvava velkaantuminen tukee kulutusta. Lainojen kysyntä nousi vuonna 2016. Kotitaloudet ottivat vuonna 2016 noin 8 % enemmän lainaa kuin edellisvuoden aikana. Samalla asuntolainojen takaisinmaksuaika piteni Suomen Pankin tilastojen mukaan 19 vuoteen uusien asuntolainojen osalta. Kotitalouksien uudet lainat lisääntyivät maaliskuussa, 27 prosentilla, ja vuonna 2016 säästämisaste, joka kuvaa säästöjen osuutta käytettävistä tuloista, oli -1 %, eli kotitaloudet kuluttivat lähes kaiken tienaamansa.

Myös työllisyyden hienoinen parantuminen viime vuosina on tukenut kulutusta. Jatkossakin parantuneet työmarkkinanäkymät tukevat kasvua, mutta uusien työpaikkojen vaikutus aggregoituun kulutukseen on kuitenkin rajattua, koska niiden lukumäärä pysyy melko pienenä.

Kotitalouksien säästämisaste oli viime vuonna negatiivinen. Käytämme enemmän rahaa kuin ansaitsemme.

Kotitalouksien velka

2015, % käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia, Macrobond ja OECD

Yksityinen kulutus

%-muutos vuoden takaa, kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Yksityisen kulutuksen taso

Indeksi, 1.1.2008=100, kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Rakentamisen kasvupiikki on ohi

Vuosi 2016 oli Suomessa investointien vuosi. Investoinnit kasvoivat 5,2 %, ja vaikka suuri osa investoinneista johtui rakentamisesta, näimme nousukäänteen myös koneisiin ja tuotantolaitoksiin tehdyissä investoinneissa. Ennusteemme mukaan investoinnit kasvavat 5,1 % vuonna 2017 ja 3,0 % vuonna 2018.

Parannuksesta huolimatta suomalaisten teollisuusyritysten investoinnit ovat alhaisella tasolla verrattuna finanssikriisiä edeltäneeseen aikaan. Teollisuustuotantomme ei ole elpynyt finanssikriisistä yhtä hyvin kuin esim. Ruotsin, Saksan tai Tanskan, mikä kertoo valmistavaa teollisuuttamme edelleen rasittavista suurista rakenteellisista haasteista.

Asuntorakentaminen nousi yli 15 % vuonna 2016, ja myös muu rakentaminen kasvoi yli 11 %. Vuosi 2016 oli kaikilla mittareilla mitattuna rakentamisen supervuosi. Rakentamishankkeita käynnistettiin poikkeuksellisen paljon, joten vuonna 2017 valmistuu suuri määrä uusia asuntoja. Uusien asuntojen lukumäärässä mitattuna uudisrakentaminen on historiallisen korkealla tasolla, mutta neliöissä mitattuna tilanne ei näytä yhtä valoisalta, mikä kertoo siitä, että tällä hetkellä rakennetaan paljon hyvin pieniä asuntoja. Pientalojen rakentamisessa on kuitenkin näkyvissä lisääntyvää aktiviteettia. 

Rakennusinvestointien osuus kaikista investoinneista on Suomessa kansainvälisesti katsoen suuri, mutta se on suuri myös omaan lähihistoriaamme nähden, mikä kertoo nykyisen investointirakenteen olevan aikaisempaa yksipuolisempi ja mahdollisesti lyhytaikaisempi. Suomen talouden huolenaiheena on myös koneisiin ja tuotantolaitoksiin tehtyjen investointien vähyys, joskin näkymät ovat nyt hieman parantuneet.

Uudisrakentaminen, kpl

12 kk. liukuva keskiarvo. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Vienti kasvaa, mutta niin tekee tuontikin

Aktian uudessa ennusteessa vienti kasvaa 4,1 % vuonna 2017 ja 3,2 % vuonna 2018. Suurin osa ennusteen korjauksesta viimetalvisesta johtuu viennin kasvusta ja heijastaa kaikkia niitä lukuisia vientiin liittyviä positiivisia uutisia, joita on tulvinut vuoden alkupuolella. Jos viennin kasvu jatkuu näin vahvana, Suomi ei enää menetä vientiosuuksia, koska Suomen vienti tulee lähivuosina kasvamaan maailmankauppaa nopeammin.

Vuonna 2015 vienti kasvoi 2 % ja vuonna 2016 vastaavasti 0,5 %. Ei siis voi sanoa, että vienti ei olisi kasvanut, mutta kasvu on jäänyt hyvin vähäiseksi, samaan aikaan kun monet muut maat ovat saaneet vetoapua juuri viennistä. Venäjän-vienti, joka on hillinnyt Suomen viennin kehitystä, näyttää nyt saavuttaneen pohjalukemat ja kääntyneen ylöspäin, mikä tulee tukemaan Suomen vientiä hienoisesti jatkossa. Se, kuinka paljon vetoapua saamme Venäjältä, riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin Venäjän talous elpyy, ja niissä näkymissä on erittäin paljon epävarmuutta.

Ruotsissa ja Tanskassa, ja myös esim. Ranskassa ja Saksassa, vienti on viime vuosina kasvanut nopeasti ja toiminut tärkeänä kasvun osatekijänä. Juuri viennin kehityksessä ero naapurimaihimme on suurin. Siihen on monia syitä: Venäjän talouden heikkous, joka nyt on hitaasti väistymässä, ict-sektorin alamäki ja metsäteollisuuden haasteet. Nämä kertovat uudesta kulutuskäyttäytymisestä taulutietokoneiden ja älypuhelimien myötä mutta myös taloutemme kykenemättömyydestä sopeutua uusiin olosuhteisiin.

Mistä muualta pitkäaikainen vahva kasvu tulisi kuin ulkomaankaupasta?

Viennin arvo

%-muutos edellisestä vuodesta. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Jos maailmankauppaa ja Suomen vientiä koskeva ennusteemme pitää, Suomi ei menetä enää markkinaosuuksia ennustejaksolla.

Teollinen tuotanto ja uudet tilaukset

Teollinen tuotanto kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaatio herää vähitellen

Inflaationäkymät eivät ole muuttuneet merkittävästi viime kuukausien aikana. Suomen inflaatio jää lähivuosina maltilliseksi heijastellen varovaisia hintapaineita. Kuluttajahintainflaatio on 1,0 % vuonna 2017 ja 1,3 % vuonna 2018. Kuluttajahintainflaatio on nyt ollut positiivinen maaliskuusta 2016 lähtien, ja deflaation uhka on lieventynyt merkittävästi.

Inflaatiokuvan muutos johtuu siitä, että hintapaineet ovat kasvaneet tietyillä alueilla ja vastaavasti pysyneet poikkeuksellisen pieninä monilla muilla alueilla maailmassa. Saksassa palkka- ja inflaatiopaineet ovat saaneet lisävauhtia, mikä kertoo työmarkkinoiden kiristymisestä, mutta selviä ylikuumentumisen merkkejä ei sielläkään ole näkyvissä. Suuren työttömyyden ja hitaan talouskasvun maissa alhainen inflaatio on edelleen luonnollinen.

Suomessa inflaatiopaineita hillitsevät 2017 ja 2018 kilpailukykysopimus ja palkkaratkaisut. Tulojen varovainen nousu jatkuu lähivuosina. Kilpailukykysopimuksen seurauksena tulot nousevat hitaasti 2017. Sen sijaan kalliit palvelut, mukaan lukien vuokrat, ovat nostaneet Suomen inflaatiota, joka nyt on suunnilleen yhtä nopea kuin euroalueella keskimäärin mutta joka jatkossa tulee nousemaan hitaammin kuin euroalueella. Kilpailukykysopimus ja myös vuokrat, joiden nousutahti on hidastunut, heikentävät näkymiä.

Suomen inflaatiokuvassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kuluttajahintainflaatio on 1 % vuonna 2017 ja jää reilusti tavoiteinflaatiosta.

Inflaatio Suomessa ja euroalueella

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Julkinen velka vain kasvaa

Julkisen velkaantumisen kasvu jatkuu.  Julkinen velka nousee 65,8 %:iin BKT:stä 2018.

Suomen julkinen talous on edelleen vaikeuksissa, eikä parantunut suhdannetilanne tarjoa ratkaisua ongelmiin.  Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen aina finanssikriisin alusta alkaen, ja tilanne jatkuu myös tulevina vuosina. Alijäämä on 2,3 % vuonna 2017 ja 1,9 % vuonna 2018. Julkinen velkaantuminen kasvaa siis sekä 2017 että 2018.

Alijäämä väheni vuonna 2016, ja se pysyy noin 2 %:ssa vuosina 2017 ja 2018 kertoen talouskasvun kiihtymisestä mutta myös hallituksen säästämistoimista. Työttömyyden supistuminen näkyi viime vuonna julkisessa taloudessa ja kehitys saanee jatkoa kun työttömyyden lasku jatkuu. Vuonna 2017 julkisen sektorin taloutta heikentävät kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehdyt tuloveronkevennykset ja työnantajan terveysvakuutusmaksujen alentaminen.

Julkinen velkaantuminen kasvaa siis edelleen lähivuosina. Se oli 63,6 % BKT:stä 2016 ja nousee 65,0 %:iin 2017 ja yli 65,8 %:iin 2018. Suomen julkinen velka ei edelleenkään ole hälyttävän korkea kansainvälisessä vertailussa, mutta jatkuva nousuvauhti rajoittaa julkisen sektorin liikkumavaraa.

Jotta voidaan varmistaa julkistalouden tasapainottuminen ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa, rakenneuudistuksiin tulee ryhtyä päättäväisesti. Kilpailukykysopimus on askel oikeaan suuntaan, mutta lisää uudistuksia tarvitaan, jotta työllisyys saadaan nousuun ja luodaan edellytykset nopeammalle talouskasvulle. Työmarkkinoiden paikallisen päätöksenteon lisääminen, kilpailua edistävät uudistukset ja työmarkkinoiden kannustinrakenteita tehostavat uudistukset ovat kaikki hyvästä.

Jaa