Jaa

Ylös kymmenen vuoden kuopasta – Suomen kasvu jatkuu hyvänä

Avainsanat: #vienti #BKT #kasvu #kulutus
Teemat: Suomi
Heidi Schauman Pääekonomisti

Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Ennuste on sama kuin marraskuussa.

bkt-kasvu

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kuva Suomen talouden hyvinvoinnista ja kehityksestä ei ole sanottavasti muuttunut talvikuukausien aikana. Ympäröivän maailman hyvä suhdanne on vahvistunut, ja Suomen kasvunäkymät näyttävät edelleen hyviltä. Rahapolitiikan normalisointiin liittyvät riskit ovat samalla lisääntyneet, mikä tarkoittaa sitä, että myös Suomen kasvuun liittyvät riskit ovat kasvaneet.

Vuoden 2017 hyvän 3 prosentin kasvun jälkeen talous kehittyy edelleen hyvin. Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Ennuste on sama kuin marraskuussa. Talven aikana saadut tiedot ovat siis tukeneet sitä käsitystä, joka meillä oli syksyllä. Teollisuus ja vienti eivät ole näyttäneet yhtä vahvoja lukuja kuin vuoden 2017 alussa, mutta toisaalta työllisyyden parantuminen on ollut monin tavoin vaikuttavaa vuoden 2017 toisen puoliskon aikana, ja monia työtilaisuuksia on luotu. Vaikka ennustamme pientä hidastumista kasvutahtiin, odotamme kasvun olevan yhtä laaja-alaista kuin vuonna 2017.

Ennusteemme mukaan Suomi saavuttaa jo tänä vuonna saman BKT-tason kuin vuonna 2008. Olemme viimeinkin päässeet ylös siitä kymmenvuotisesta kuopasta, joka alkoi finanssikriisistä ja jota syvensivät ja pidensivät Suomeen erityisen kovin osuneet ict-alan nopeat muutokset, Venäjä-ongelmat sekä se tosiasia, että taloutemme on niin hidasliikkeinen eikä sillä ole niitä valmiuksia, joita olisi tarvittu, että se olisi voinut toipua nopeasti talouteen osuneista negatiivisista sokeista.

Työllisyyteen, ikärakenteeseen ja julkiseen talouteen liittyvät pitkäaikaiset haasteet ovat merkittäviä, ja aktivointimallin ja vanhempainvapaamallin ympärillä käytävät keskustelut osoittavat, kuinka vaikeaa laajasti tuettuja toimivia uudistuksia on saada aikaan.

Työllisyyteen, ikärakenteeseen ja julkiseen talouteen liittyvät pitkäaikaiset haasteet ovat merkittäviä, ja aktivointimallin ja vanhempainvapaamallin ympärillä käytävät keskustelut osoittavat, kuinka vaikeaa laajasti tuettuja toimivia uudistuksia on saada aikaan.

Luottamus

Saldoluku Lähteet: Aktia ja Macrobond

Ennuste

bkt-ennuste

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Uuden ennusteen mukaan kasvuvauhti hidastuu aavistuksen vuonna 2018, 3 prosentista 2,6 prosenttiin, mikä johtuu kaikkien kasvukomponenttien paitsi kulutuksen pienestä heikkenemisestä. 

Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2018 ja 2,2 prosenttia vuonna 2019. Olemme pitäneet ennusteen muuttumattomana marraskuusta asti, jolloin teimme isomman korjauksen ylöspäin, joka heijasti investointien parempia näkymiä ja kulutuksen hyvänä pysyvää kehitystä. Vaikka ulkomaankauppa ei kasva yhtä nopeasti kuin 2017, etenee vientikin hyvässä tahdissa.

Uuden ennusteen mukaan kasvuvauhti hiljenee aavistuksen vuonna 2018, 3 prosentista 2,6 prosenttiin, mikä johtuu kaikkien kasvukomponenttien pienestä heikkenemisestä.  Arvioimme hyvän suhdanteen jatkuvan vuosina 2018 ja 2019 hyvän työllisyyskehityksen tukemana. Maltilliset palkkasopimukset yhdessä ensisijaisissa kilpailijamaissamme tehtyjen voimakkaiden palkankorotusten kanssa, parempi suhdanne maailmassa sekä maailmankaupan nousu tukevat talouden nousua.

On äärimmäisen tärkeää pitää nyt ne asiat, joihin voimme vaikuttaa, kuten kilpailukyky, vientiteollisuutta tukevina. Työvoiman nopea ja joustava uudelleenkouluttaminen olisi myös tärkeää monilla aloilla työvoimapulasta ja työmarkkinoiden paikoitellen heikosta yhteensopivuudesta johtuvien riskien vähentämiseksi.

Vaikka ennustamme, että korkoja nostetaan ensimmäisen kerran vuonna 2019, pysyvät korot erittäin alhaisina koko ennustejakson, mikä tukee kulutusta mutta samalla myös yksityistä velkaantumista, joka on lisääntynyt nopeasti viime vuosina.

Suomen talouden muut ennusteluvut

Ennusteet vuosille 2018 ja 2019. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Ulkomaankauppa – suuri epävarmuustekijä

Vuonna 2017 näimme vilauksen viennin kasvusta, joka oli huomiota herättävää verrattuna moniin aiempiin todella heikkoihin vuosiin. Vienti kasvoi 8,3 % vuonna 2017, +1 % vuonna 2016, +0,8 % vuonna 2015 ja -2,7 % vuonna 2014.

Hyvä kehitys Suomen kaikissa tärkeissä vientikumppaneissa viittaa ulkoisen kysynnän hyvään kasvuun myös vuonna 2018. Vienti kasvoi kuitenkin voimakkaimmin vuoden 2017 alussa, mikä herättää hieman huolta viennin kehityksen suhteen jatkossa. Aktian uuden ennusteen mukaan vienti kasvaa 4,9 %  vuonna 2018, mikä tarkoittaa hieman hitaampaa kasvua kuin vuonna 2017, mutta kehitys on edelleen hyvä.

Hyödykevienti on jatkanut suhteellisen tasaista kehitystä, ja ulkoinen kysyntä edistää Suomen perinteistä vientiteollisuutta suhteellisen tasapainoisesti. Erityisesti ajoneuvojen ja koneiden ja laitteiden vienti on kehittynyt hyvin vuoden 2017 lopussa. Vuoden 2017 toisen puoliskon aikana hyödykeviennin kasvu on ollut maltillisempaa kuin vuoden alussa, ja riskinä on, että sekä koneiden kapasiteetti että osaavan työvoiman puute heikentävät viennin kasvua ainakin lyhyellä aikavälillä.

Kun vientiä tarkastellaan kohdemaittain, euroalue kokonaisuutena ja erityisesti Saksa erottuvat joukosta. Myös vienti Ruotsiin, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin on saanut uutta puhtia. Jos viennin kasvu jatkuu näin vahvana, Suomi ei enää menetä vientiosuuksia, koska Suomen vienti tulee lähivuosina kasvamaan maailmankauppaa nopeammin.

Viennin arvo

Tavaravienti, kausitasoitettu, vuoden liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia ja Macrobond

60 000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten

Vuoden 2017 viimeisen kvartaalin aikana työllisiä oli noin 60 000 enemmän kuin vuoden 2016 viimeisessä kvartaalissa, mikä vastaa noin 2,4 prosentin nousua. Kyseessä on siis huomattava nousu työllisten määrässä. Myös työtuntien määrä kasvoi 1,8 % vuoden aikana.

Työllisyys

Kausitasoitettu, työlliset 1 vuoden liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia och Macrobond
Työllisyystilastoissa on näkynyt tuntuva parannus loppusyksystä 2017. Kausioikaistu työllisyysaste oli 69,6 % elokuussa, kun taas tammikuussa se oli noussut 70,9 prosenttiin. Vuoden 2017 viimeisen kvartaalin aikana työllisiä oli noin 60 000 enemmän kuin vuoden 2016 viimeisessä kvartaalissa, mikä vastaa noin 2,4 prosentin nousua. Kyseessä on siis huomattava nousu työllisten määrässä. Myös työtuntien määrä kasvoi 1,8 % vuoden aikana.

Tämä tarkoittaa sitä, että hallituksen työllisyystavoite ei enää näytä saavuttamattomalta. Kasvua edisti vuonna 2016 ja vuoden 2017 alussa ennen kaikkea tuottavuus, mutta kuten usein tapahtuu, työllisyysvaikutukset tulevat noin vuoden viiveellä, ja niin näyttää nytkin käyneen, mikä on erittäin myönteistä sekä julkisen talouden että kulutuspotentiaalin kannalta. Odotamme myös työllisyyden jatkavan kasvuaan.

Kun tarkastellaan työllisyyden nousua, käy ilmeiseksi, että nousu johtuu lähinnä siitä, että sellaiset, jotka aiemmin eivät ole hakeneet töitä, ovat hakeutuneet takaisin työmarkkinoille, mikä on tyypillistä nousun aikana. Vaikka työllisyys on noussut 60 000 henkilöllä, työttömyys on laskenut vain 7 000 henkilöllä. Tämä ei tarkoita sitä, että monet työttömät eivät olisi löytäneet työtä. Päin vastoin, tilastot osoittavat, että päättyneiden työttömyysjaksojen määrä on noussut vuoden 2016 pohjalukemista ja että yhä useammat pääsevät pois työttömyydestä, mutta samalla monista myös tulee työttömiä. Työvoima on siis lisääntynyt yli 50 000 henkilöllä samalla, kun työikäinen väestö on jatkanut kutistumistaan. Joulukuussa 2017 työikäisiä henkilöitä oli 27 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Aktian uuden ennusteen mukaan työttömyys supistuu edelleen hitaasti, 8,4 prosenttiin tänä vuonna ja 8,3 prosenttiin 2019.

Kulutus jatkaa kasvun tukemista

Hyvä työllisyyskehitys yhdessä maltillisten palkkaratkaisujen ja heikon inflaation kanssa jatkavat yksityisen kulutuksen tukemista. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat edelleen, ja kotitalouksien luottamus tulevaisuuteen erilaisilla kuluttajien luottamusindikaattoreilla mitattuna on historiallisen korkealla tasolla, mikä indikoi sitä, että näemme innokasta kulutusta jatkossakin. Erityisesti luottamus oman talouden tilaan vuoden päästä on parantunut edelleen samoin kuin käsitys työttömien määrästä vuoden kuluttua, mikä tukee sitä ajatusta, että kotitaloudet eivät kiristä kulutuskäyttäytymistään jatkossa.

Uusien asuntolainojen korot laskivat alle yhden prosentin vuonna 2017, mutta samalla kotitalouksien ottamien asuntolainojen määrä ja erityisesti asuntolainojen pituus kasvoivat. Uuden asuntolainan keskimääräinen pituus on nyt 19,5 vuotta, eli siinä on tapahtunut noin puolen vuoden kasvu vuoden aikana.

Investoinnit nousevat nopeasti

Vuoden 2017 investoinnit kasvoivat Suomessa 6,3 % edellisvuoteen verrattuna, mikä on erittäin vaikuttava luku mille tahansa maalle. Erityisesti koneisiin ja laitteisiin tehdyt investoinnit kasvoivat huomattavan nopeasti.

Teollisuuden tuotanto ja uudet tilaukset

Indeksi, kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond
Vuoden 2017 investoinnit kasvoivat Suomessa 6,3 % edellisvuoteen verrattuna, mikä on erittäin vaikuttava luku mille tahansa maalle. Erityisesti koneisiin ja laitteisiin tehdyt investoinnit kasvoivat huomattavan nopeasti.

Rakennusinvestointien kasvutahti sitä vastoin hidastui vuonna 2017. Rakennusinvestoinnit kasvavat edelleen, mutta hitaammassa tahdissa kuin aiemmin, mikä kuvastaa sitä, että rakentamisen voimakkain kasvuvaihe luultavasti on ohi. Rakennusinvestoinnit alkoivat kääntyä kasvuun jo vuonna 2015 ja muut investoinnit vuoden 2016 alussa. Rakennusinvestointien kasvu oli voimakkaimmillaan vuonna 2016, jolloin ne kasvoivat 10 %. Sen jälkeen rakennusinvestointien kasvu on heikentynyt hieman. Ennusteemme mukaan investoinnit kasvavat 4,6 prosenttia 2018 ja 4,0 % 2019.

Rakennussektorin aktiivisuus on jatkanut yllättämistään vuonna 2017, ja uudisrakentamisen ja rakennuslupien lukumäärä on noussut todella korkealle tasolle. Meillä on edelleen se tilanne, että uudisrakentamisessa ei näy neliöissä mitattuna vahvistumisen merkkejä, sillä rakentamisessa keskitytään suhteellisen pieniin asuntoihin.

Vuonna 2017 valmistui paljon uusia asuntoja, ja se voi ainakin väliaikaisesti lisätä painetta vuokrien laskuun, koska suuri osa nyt rakenteilla olevista asunnoista tulee vuokrakäyttöön. Vuokrat nousivat 2,5 % vuonna 2017, mikä on tuntuvasti hitaampi kasvu kuin esimerkiksi 2015, jolloin vuokrat nousivat 3,5 %.

Odotamme, että rakentamisen terävin huippu tapahtuu kevättalvella, jonka jälkeen seuraa hieman rauhallisempi rakentamisen suhdanne, vaikka tulemmekin pysymään korkealla tasolla. Mitään dramaattisia muutoksia ei ole odotettavissa.

Suomessa on jatkossakin monia hyvin erilaisia asuntomarkkinoita asuntojen hinnan suhteen. Jopa pääkaupunkiseutua on vaikea käsitellä yhtenä markkinana, sillä kaupungistuminen on voimakasta ja ydinkeskustassa asumisen kysyntä on suurempaa kuin monilla alueilla kauempana.

Suuremmilla alueilla ei ole nähtävissä voimakkaita hinnankorotuksia, mutta paikoitellen on alueita, joilla hinnat ovat saattaneet nousta paljon eri syistä. Pääkaupunkiseudun tosiasialliset hinnannousut ovat nyt parin vuoden ajan olleet noin 2,5 % samalla, kun hinnat muualla maassa keskimäärin laskevat. Loppua Suomea on vaikea niputtaa yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Inflaatio edelleen alle euroalueen inflaation


Uudessa ennusteessamme inflaatio kehittyy edelleen erittäin varovaisesti. Kuluttajahintojen inflaatio oli 0,8 % vuonna 2017 edellisen ennusteemme mukaisesti, ja odotamme ainoastaan varovaista painetta hintojen nousuun jatkossa. Inflaatio on ennusteemme mukaan 1,2 % vuonna 2018 ja 1,6 % vuonna 2019. 

Inflaatio oli Suomessa 0,5 % vuoden 2017 lopussa, mikä on selvästi alle euroalueen keskimääräisen inflaation, joka oli 1,3 % Hintapaine on siis edelleen erittäin maltillinen Suomessa, mutta deflaatiostakaan ei ole merkkejä. Nousevat energianhinnat ja palvelukustannukset luovat paineita inflaatiolle, mutta asuntolainojen korot painavat edelleen alas esimerkiksi käytettyjen autojen ja matkapuhelimien hintoja.

Suomesta tulee suhteellisesti halvempi kuin euroalueesta, kun inflaatio nousee euroalueella keskimäärin jonkin verran nopeammin. Suomen ja muun euroalueen välisen eron syitä ovat kilpailukykysopimus ja palkkasopimukset, jotka vaimentavat inflaatiopaineita edelleen vuonna 2018.

Ruoan hintojen dynamiikka tai sen puuttuminen on viime vuosien aikana auttanut painamaan hintoja alas. Ruoan hinta kuluttajan hintakorissa on laskenut tauotta vuoden 2016 elokuusta asti. Laskua tuli -0,25 % vuoden 2017 aikana, mikä oli vähemmän kuin vuosien 2014–2016 aikana. Laskua selittää osittain makeisveron poistaminen vuoden 2017 alussa, mutta myös esimerkiksi lihan hinta on laskenut pidemmän aikaa. Vuoden 2018 alussa olemme nähneet pienen korjausliikkeen ylöspäin ruuan hinnassa.

Uudessa ennusteessamme inflaatio kehittyy edelleen erittäin varovaisesti. Kuluttajahintojen inflaatio oli 0,8 % vuonna 2017 edellisen ennusteemme mukaisesti, ja odotamme ainoastaan varovaista painetta hintojen nousuun jatkossa. Inflaatio on ennusteemme mukaan 1,2 % vuonna 2018 ja 1,6 % vuonna 2019.

Inflaatio

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond

Julkinen talous ei täsmää

Meillä on nopeasti vanheneva väestörakenne ja epätasapainossa oleva julkinen talous. Tämä yhdistelmä vaatii voimakkaita toimenpiteitä.

Vaikka julkisen talouden näkymät ovat parantuneet vuosien 2016 ja 2017 aikana, kun kasvu on yllättänyt voimakkuudellaan, olemme edelleen tilanteessa, jossa julkiset menot ovat suuremmat kuin julkiset tulot. Tämä tarkoittaa sitä, että julkinen velkaantuminen lisääntyy, vaikka velkaantuminen suhteessa BKT:hen on kääntynyt alaspäin heijastaen BKT:n voimakasta kasvua. Velkakierre ei kuitenkaan katkea.
 
Hyvä kasvu ja parempi työllisyystilanne lisäävät verotuloja, ja ne vahvistivat julkista taloutta vuonna 2017, kuten odotetaan tapahtuvan myös vuosina 2018 ja 2019. Vuonna 2017 julkisen sektorin taloutta heikensivät kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehdyt tuloveronkevennykset ja työnantajan terveysvakuutusmaksujen alentaminen.
 
 Julkinen velkaantuminen saavutti uuden ennusteen mukaan huippunsa vuonna 2015, jolloin se oli 63,6 % BKT:sta. Sen jälkeen velkaantuminen on ollut laskusuunnassa. Se laskee alle 62 prosentin 2018. Riippumatta siitä, miten hankalaa vaikeita rakenneuudistuksia on saada läpi, tämä on paras mahdollinen aika tehdä muutoksia työmarkkinarakenteisiin ja muihin yhteiskuntarakenteisiin. Meillä on nopeasti vanheneva väestörakenne ja epätasapainossa oleva julkinen talous. Tämä yhdistelmä vaatii voimakkaita toimenpiteitä.

Me tarvitsemme enemmän työllisiä, että voimme säilyttää nykyisen palvelurakenteen, suuremman osan työikäisestä väestöstä on tehtävä töitä.  Hallituksen kovasti kritisoitu aktivointimalli pitää seurata ja analysoida tarkasti, ja sitä pitää täydentää koulutuksella ja mahdollisuuksilla aktivoitua, jos itse niin haluaa. Aktivointimallia pitää seurata muita uudistuksia, jotka luovat kannustimia ja mahdollisuuksia työllistää itseään ja muita. Myös työnantajien tilannetta pitää tarkastella perusteellisesti.

Vanhempainvapaauudistus, joka ehti jo kariutua, on myös erittäin tärkeä. Tilanne on vaikea, sillä samalla uudistuksella pyritään tekemään niin monta asiaa; tasa-arvoa on parannettava, työllisyyttä on nostettava ja samalla hedelmällisyyttä pitää lisätä. Tämän kaltainen muutos on mahdollinen, mutta se vaatii enemmän joustavuutta perheille sekä korkeampia kustannuksia julkiselle taloudelle. Ilman hyvää vanhempainvapaauudistusta otamme riskin pitkän tähtäimen kasvun heikentämisestä.

Julkinen velka

% BKT:sta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Jaa