Jaa

Miksi naiset tekevät entistä enemmän osa-aikatyötä?

Vuoden 2016 aikana syntyi noin 15 000 uutta työsuhdetta. Ei hullumpaa, voisi ajatella. Paljon enemmän kuin ei yhtään. Mutta luku on samalla hyvin kaukana niistä sadoista tuhansista työpaikoista, jotka tarvittaisiin Suomen työllisyyden nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasoille. Ja kaukana niistä 110 000 työpaikasta, joiden myötä hallituksemme yltäisi tavoitteisiinsa.

Suunta on kuitenkin oikea. Työttömyys on laskenut 9,4 prosentista 8,7 prosenttiin, ja työllisyys on parantunut. Työttömyyden riski on pienentynyt, ja se on kasvattanut kulutusintoamme.

Mutta kun tilastoja tarkastellaan hiukan lähemmin, huomataan että nettomääräisesti Suomeen syntyi viime vuonna vain osa-aikaisia työpaikkoja. Tietenkin syntyi myös paljon kokopäivätöitä, mutta kun koko vuoden tiedot summataan ja niitä verrataan vuoteen 2015, voidaan nähdä työpaikkojen jakautuneen uudelleen.

 Miesten työllisyys on parantunut yleisesti, mutta naisten työmarkkinatilanne on heikentynyt.  Vuonna 2016 kokopäivätyössä oli 19 000 naista vähemmän kuin vuonna 2015, mutta osa-aikatyössä oli puolestaan 14 000 naista enemmän. Miesten osalta sekä kokopäivä- että osa-aikatyöllisyys on parantunut. Luvut kertovat palkansaajista; yksityisyrittäjät eivät ole mukana.

Yksi selitys löytyy koulutussektorin vaikeasta vuodesta monine raskaine irtisanomisineen. Se on vaikuttanut naisten työllisyyteen negatiivisesti. Kaupan aukioloaikojen sääntelyn vapauttamisella on luotu useita uusia työtilaisuuksia, osa niistä osa-aikaisia.

Monet miesvaltaiset alat ovat nosteessa. Rakennusala samoin kuin monet asiantuntija-alat ovat elpyneet. Finanssikriisin jälkeiset vuodet olivat monella tavoin vaikeita juuri miehille. Teknologian ja teollisuuden korkean tuottavuuden työpaikkoja katosi, samalla kun palveluala ja julkinen sektori onnistuivat ylläpitämään korkeamman työllisyyden. Nyt tilanne näyttää kääntyneen, ja ongelmia on erityisesti naisvaltaisilla aloilla osittain julkisen sektorin leikkausten seurauksena.

Sinänsä osa-aikatyön kasvussa ei ole mitään pelättävää. Se voi tuoda lisää joustavuutta lapsiperheille ja työnantajille. Mutta Suomen tapauksessa ennätystasoille on noussut osa-aikatyöllisyys, joka ei ole vapaaehtoista, ja se koskee erityisesti naisia mutta myös miehiä. Naisista 4,3 prosenttia haluaisi tehdä enemmän töitä, jos heillä olisi mahdollisuus siihen. Miehillä vastaava luku on hieman alle 3 prosenttia.

Työmarkkinoilla on tapahtunut käänne ylöspäin, ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Mutta edessä on suuria haasteita. Jos jatkamme samaan tahtiin, hallituksen työllisyystavoite täyttyy noin 7 vuoden päästä, ja sen kansantaloudellinen vaikutus jää laskettua pienemmäksi, jos osa-aikatyön dominanssi jatkuu. On selvää, että tämä ei riitä. Se ei riitä julkistaloudelle, eikä se ei riitä myöskään niille, jotka haluaisivat töitä mutta eivät löydä työpaikkaa. Ikävä kyllä. Tarvitaan lisää uudistuksia. Palaan toimenpiteisiin seuraavassa blogissani.

Blogikirjoitus on alunperin julkaistu ruotsinkielisenä kolumnina HBL:ssä ja myöhemmin suomenkielisenä Taloustaidon blogina.
Jaa