Jaa

Brexit-sopasta tulee entistäkin sekavampi

Avainsanat: #brexit
Teemat: Eurooppa
Pitääkö siis olla huolissaan? Kyllä, pitää olla, mutta ainakin minä huolehdin enemmän siitä, mihin Brexit-prosessi vie Ison-Britannian, kuin itse erosta.
Lontoo on vuosi toisensa jälkeen yksi suomalaisten suositumpia matkakohteita. Noin kolmasosa ulkomailla opiskelevista suomalaisista opiskelee Isossa-Britanniassa. Noin 4,5 prosenttia tavaraviennistämme menee Isoon-Britanniaan. Ison-Britannian kulttuurivienti on suurta, ja maa on monille suomalaisille läheinen. Kun otetaan huomioon tämä läheisyys, mistä tavallisen suomalaisen on oltava huolissaan, kun mahdollinen EU-ero lähestyy, vai tarvitseeko ylipäätään olla huolissaan? 

Aloitetaan faktoilla. Iso-Britannia ei ole enää entisensä. 1870-luvulla Iso-Britannia muodosti 9 prosenttia maailmantaloudesta. Nykyään luku on 2 prosenttia. Iso-Britannia ei ole vaikutusvaltansa tai taloutensa puolesta enää se suurvalta, joka se pitkään oli, vaikka maan johto tuntuu välillä unohtaneen sen.

Suomen 4,5 prosentin tavaravienti Isoon-Britanniaan on hieman vähemmän kuin tavaravientimme Venäjälle tai Kiinaan, joista kummallakin on reilun 5 prosentin osuus viennistä. Suomen vienti Isoon-Britanniaan on laaja-alaista, eikä isku osu mihinkään tiettyyn teollisuuteen, jos sellainen tulee. Sekä tuotekauppa, kemian teollisuus, koneteollisuus että raaka-aine- ja energiateollisuus voivat joutua puristuksiin, mutta se riippuu enimmäkseen siitä, miten hyvin yritykset ovat varautuneet. Tällä hetkellä kaikki viittaa siihen, että mainitut alat ovat varautuneet hyvin.
 
Pitääkö siis olla huolissaan? Kyllä, pitää olla, mutta ainakin minä huolehdin enemmän siitä, mihin Brexit-prosessi vie Ison-Britannian, kuin itse erosta. Asia, jonka piti vahvistaa David Cameronin poliittista mandaattia, on johtanut koko kansan kapinaan.

Tätä kirjoittaessa kaikki on täysin auki, ja eron lykkääminen, mahdolliset uudet vaalit ja uusi kansanäänestys näyttävät yhä todennäköisemmiltä. Kaiken tämän aiheuttama epävarmuus on haitaksi maailmantaloudelle, jolla on muutenkin enenevissä määrin vaikeuksia saada koneisto pyörimään. Toisaalta ero ilman sopimusta aiheuttaisi suuren väliaikaisen negatiivisen shokin, pitkiä kuorma-autojonoja rajoille, viivyttäisi tuotantoprosesseja ja johtaisi mahdollisesti matalasuhdanteeseen. Nämä vaikutukset olisivat toki lyhytaikaisia. Pitkällä aikavälillä Brexitin vaikutukset riippuvat siitä, kuinka dynaaminen Britannian talous on EU:n ulkopuolella, ja meidän näkökulmastamme siitä, millaisen kauppasopimuksen me solmimme.

Me suomalaiset tulemme jatkamaan pyhiinvaelluksiamme Lontooseen kulttuurin ja shoppailun pariin. Myös minun lapseni tulevat miettimään, pitäisikö opiskella Englannissa. Suomalaiset yritykset tulevat viemään Isoon-Britanniaan, vaikka siirtymäkaudella voikin tulla vaikeita jaksoja.

Mutta vaikka itse Brexitillä ei parhaassa tapauksessa olisikaan niin suurta vaikutusta, sen aiheuttamaa epävarmuutta ei voi irrottaa muusta maailmantaloudesta. Saksassa matalasuhdanne on nurkan takana, ja maailmantalous on yskinyt jo pidemmän aikaa. Velkavetoinen kasvu, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota, viranomaisten sulkeminen Yhdysvalloissa sekä eurooppalaisen populismin jatkuva menestys yhdessä maailmanlaajuisesti käynnissä olevan rahapolitiikan kiristämisen kanssa luovat hauraan kokonaisuuden, joka voi osoittautua selvästi monimutkaisemmaksi kuin Brexit. Kiinnittäkää turvavyöt vuodelle 2019!


Kirjoitus on alun perin julkaistu HBL:ssä.
Jaa