Jaa

Hivomme jo hallituksen työllisyystavoitetta

Avainsanat: #Työttömyys
Teemat: Suomi
Heidi Schauman Pääekonomisti

Tällä hetkellä noin 50 000 henkilöä siirtyy pois työttömyydestä kuukausittain, kun taas alle 40 000 henkilöä jäävät työttömiksi. Vuositasolla noin 540 000 henkilöä ovat jääneet työttömiksi, ja 620 000 henkilöä on siirtynyt työttömyydestä.
Kulunut vuosi on ollut loistava työllistymisen näkökulmasta. Työllisiä on jo 100 000 enemmän kuin vuosi sitten. Ajattele – 100 000 – enemmän kuin esim. Porin kokonaisväkiluku tai kolme kertaa enemmän kuin Raaseporin väkiluku.

Samalla näemme työllisyysasteen nousseen 71,8 prosenttiin. Hivomme hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitetta! Olemme juuri päässeet osatavoitteeseemme matkallamme kohti pohjoismaisen työllisyysasteen saavuttamista.

Työttömyyden ja työllisyyden lisäksi pidän työmarkkinavirtojen tarkastelemisesta mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi. Virroilla tarkoitetaan sitä, miten ihmiset siirtyvät työttömyyden, työllisyyden ja työmarkkinan ulkopuolella olemisen välillä. Työmarkkinan ulkopuolella oleminen tarkoittaa sitä, että työikäinen henkilö ei ole aktiivinen työhakija, esim. jos on hoitovapaalla, opiskelee tai on muuten kyvytön tekemään töitä. Nämä virrat ovat suuria, mutta vaihtelevat paljon eri maiden välillä, ja ajan mittaan.

Miltä nämä virrat sitten näyttävät? Tällä hetkellä noin 50 000 henkilöä siirtyy pois työttömyydestä kuukausittain, kun taas alle 40 000 henkilöä jäävät työttömiksi. Vuositasolla noin 540 000 henkilöä ovat jääneet työttömiksi, ja 620 000 henkilöä on siirtynyt työttömyydestä. Virrat ovat siis erittäin suuria työttömien määrään verrattuna, ja alleviivaa sen, että työttömyys ei ainoastaan koostu staattisesta massasta, vaan on yhdistelmä suurista virroista ja vaikeammin liikkuvasta osasta – työttömyyden kovasta ytimestä, eli pitkäaikaistyöttömistä. Virtatilastot eivät eri syistä ole verrattavissa suoraan tavallisiin työllisyystilastoihin lähteen ollessa toinen, aivan kuten mittaustapa ja kuukauden tapahtumien huomioiminen.

Yksi mielenkiintoinen asia työn löytämisen vaikeuden arvioinnissa on tarkastella avoimien työpaikkojen määrää verrattuna työttömien määrään. Koko maassa tämä niin kutsuttu vakanssiaste oli toukokuussa 22 prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että työttömiä on noin viisi kertaa avoimia työpaikkoja enemmän. Vastaavat luvut toukokuussa 2015 ja 2016 olivat 11 prosenttia ja 2017 14 prosenttia, mikä korostaa vakanssien määrän selvää nousua aikaisempaan vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä tilanne näyttää siis erittäin hyvältä, jos haussa on uusi työpaikka.

Alueellisesta tarkastuksesta käy ilmi, että vakanssiaste on parantunut maan kaikilla alueilla, mutta tilanne näyttää erityisen hyvältä Etelä-Pohjanmaalla (33 prosenttia) ja Ahvenanmaalla (65 prosenttia). Kaakkois-Suomessa (12 prosenttia) ja Pohjois-Karjalassa (12 prosenttia) taas on huonoin tilanne.

Hyvän työllisyystilanteen kääntöpuoli on, että työnantajien on jo vaikea löytää oikeat taidot omaavia henkilöitä ja monet työnhakijat ovat siinä tilanteessa, että heidän osaamiselleen ei ole kysyntää. Haasteemme on työnhaluisten henkilöiden yhteensovittaminen töitä tarjoavien kanssa. Tämä ei ole mikään helppo palapeli – joissakin määrin varmasti mahdoton – tässä laajassa maassa, jossa rakenteellinen muutos on suuri, ja jossa tarvittu osaaminen osittain on erilaista kuin aikaisemmin.
Jaa