Jaa

Kulunut vuosi oli taloudellisesti epävakaa

Avainsanat: #kasvu #2019
Teemat: Suomi
Hieman alle 2,5 prosentin BKT-kasvu näyttäisi olevan vuoden 2018 saldo: hyvä, mutta ei loistava.
Vuodenvaihteessa sekä taaksepäin että eteenpäin katsominen tuntuu ajankohtaiselta. Vuosi 2018 oli Suomessa neljäs kasvun vuosi vaikeiden vuosien 2012–2014 jälkeen. Hieman alle 2,5 prosentin BKT-kasvu näyttäisi olevan vuoden 2018 saldo: hyvä, mutta ei loistava.

Erittäin hyvän vuoden 2017 jälkeen, jolloin kasvu oli hieman alle 3 prosenttia, alkoi vuosi 2018 vielä vahvasti. Kesän aikana Suomi siirtyi kuitenkin heikompaan kasvuvaiheeseen, ja tällä hetkellä kasvu on suurimmillaan maltillista; vuoden kolmannella neljänneksellä kasvua tuli 0,4 prosenttia. Ruotsiin ja Saksaan verrattuna luku on toki parempi, sillä kummassakin maassa kasvu oli negatiivista vuoden kolmannella neljänneksellä.

Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppasota ja sen aiheuttama epävarmuus ovat auttaneet viemään Suomen viennin kasvun lähelle nollarajaa. Tällä hetkellä lopulliset ja luotettavat sopimukset Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä näyttävät epätodennäköisiltä huolimatta ehkä hyvistä aikomuksista ja Kiinan tekemistä pienistä myönnytyksistä immateriaalioikeudellisissa kysymyksissä.

Myös investoinnit ovat kehittyneet heikosti vuonna 2018, ja syyt voivat olla osittain samat kuin ulkomaankaupassa sekä lisäksi ylipäätään heikompi luottamus tulevaan. Rakennusalalla on samalla myös selkeitä merkkejä heikommasta suhdanteesta. Kuvaa vahvistaa paikallaan polkeva teollisuustuotanto.

Vaikka monilla talouden osilla on ollut vaikeaa vuonna 2018, vuoden aikana on luotu paljon työpaikkoja, mikä osoittaa positiivista dynamiikkaa. Marraskuussa työllisyysasteemme nousi 72 prosenttiin, vuotta aiemmin vastaava luku oli 70,6 prosenttia. Myös tuottavuuden kehitystä on tärkeä seurata. Heikko tuottavuuden kehitys on hallinnut kehittyneitä maita viime vuosina, eikä Suomi ole poikkeus. Ilman tuottavuuden nousua on vaikea saavuttaa hyvää kasvua pitkällä aikavälillä.

Kokonaisuudessaan vuoden 2018 talous oli hyväksyttävä, mutta loppuvuoden heikon kasvutahdin vuoksi on ajankohtaista miettiä, mistä tulevaisuuden rakennuspalikat löydetään.

Meidän on ratkaistava, miten sovitamme yhteen työvoimamme ja vapaat työpaikat, ja luotava kannusteita maailman teräville aivoille muuttaa tänne kylmään ja pimeään, mutta muuten mukavaan maahamme.

Se ei kuitenkaan riitä, sillä yritysten investointihalu on heikko ja ulkoinen ympäristö haastava. Miten Suomi pystyy pitämään kiinni niistä yrityksistä, joita meillä on, ja lisäksi rohkaista yrityksiä, että ne uskaltavat panostaa tulevaisuuteen ja muutokseen? Kuinka saamme nuorisomme uskaltamaan ottaa riskin ja ryhtymään yrittäjiksi? Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä kysymyksiä, sillä tuottavuuden nousu syntyy yrityksissä mutta myös niissä prosesseissa, joissa yrityksiä häviää ja luodaan.

Kysyin yrittäjämieheltäni, mitä hänen toivelistallaan on joulun alla. Suomi, joka aktiivisemmin etsii parannuksia ja uskaltaa yrittää, kuului vastaus. Ei puolinaisia toimenpiteitä, toisin sanottuna. Kenties ”Terve uskallus on puoli voittoa” olisi hyvä motto seuraavalle hallitukselle?

 

Teksti on alun perin julkaistu HBL:ssä.
Yritysten investointihalu on heikko ja ulkoinen ympäristö haastava. Miten Suomi pystyy pitämään kiinni niistä yrityksistä, joita meillä on, ja lisäksi rohkaista yrityksiä, että ne uskaltavat panostaa tulevaisuuteen ja muutokseen?
Jaa