Jaa

Maailmanlaajuinen velkavuori kasvaa

Avainsanat: #velka
Teemat: Maailmantalous
Heidi Schauman Pääekonomisti
Politiikassa on helpompi antaa kuin ottaa, ja velasta tulee helposti abstrakti suure, jonka voi kuvitella olevan merkityksetön. Finanssikriisin jälkeiset vuodet näyttivät meille kuitenkin hyvin selvästi, ettei näin ole.
Velkaantuminen on hyvin latautunutta. Monet kokevat, että olisi ihanteellista, että velkaa ei olisi lainkaan, mutta silti yhteiskuntamme on täynnä velanottoa. Yli puolilla suomalaisista kotitalouksista on jonkinlaista lainaa, ja julkisella taloudella on lainaa noin 25 000 euroa asukasta kohden. 

Mahdollisuus ottaa lainaa on tärkeä talouden rakennuspalikka. Se mahdollistaa kulutuksen siirtämisen elinajalla siten, että kulutus ei tapahdu, kun rahat on tienattu, vaan tarpeen tullen.  Fiksujen ideoiden ja keksintöjen lainarahoittaminen johtaa talouskasvuun ja hyvinvoinnin lisääntymiseen.

Viime vuosikymmenien aikana velka tosin on lisääntynyt maailmanlaajuisesti sekä yksityisellä että julkisella puolella. Kehittyneissä maissa julkinen velka on noussut noin 100 prosenttiin BKT:stä 2000-luvun alun alle 70 prosentista. Saksa on pienentänyt julkista velkaansa järjestelmällisesti vuodesta 2010 asti, mutta maailman muut suuret maat eivät ole tehneet vastaavia vähennyksiä.

Politiikassa on helpompi antaa kuin ottaa, ja velasta tulee helposti abstrakti suure, jonka voi kuvitella olevan merkityksetön. Finanssikriisin jälkeiset vuodet näyttivät meille kuitenkin hyvin selvästi, ettei näin ole. Italia sekä Yhdysvallat ja Japani ovat maita, joilla on todella suuri julkinen velka. Ongelmat ovat jo konkreettisia Italiassa, mutta myöskään Yhdysvallat ei ole ikuisesti immuuni niille.

Kiinan julkinen velka on noussut kymmenessä vuodessa 27 prosentista 47 prosenttiin. Kotitalouksien velka on kasvanut vieläkin nopeammin ja on nyt noin 50 prosenttia BKT:stä. Tasot ovat vielä hyväksyttäviä, mutta muutos on dramaattinen. Hälytyskellot saa kuitenkin soimaan Kiinan yrityssektorin velkaantuminen. Kymmenessä vuodessa yritysten velkaantuminen on noussut IMF:n tilaston mukaan 100 prosentista suhteessa BKT:hen yli 200 prosenttiin. Tasot ovat paljon korkeampia kuin Yhdysvalloissa (122 %) ja Pohjoismaissa (noin 150 %), eivätkä ne edes sisällä kaikkia velkoja. 
 
Kiinan velkavetoinen kasvu on toiminut koko maailmantalouden ajurina viimeisen vuosikymmenen ajan, mikä herättää oikeutetusti monia kysymyksiä siitä, miten kauan velkaantumista voi kasvattaa ilman, että rajat tulevat vastaan. Yhä pienempään vaikutukseen tarvitaan yhä enemmän elvytystä, eikä kukaan tiedä, miten pitkään tätä voi jatkaa. Ja juuri tähän velan vaikeus liittyy. Ei ole mitään absoluuttisia rajoja sille, mikä on liikaa. 
 
Oikein mitoitettu ja käytetty velka luo kasvua ja positiivista muutosta. Tämä koskee erityisesti yrityksiä mutta myös kotitalouksia ja julkista sektoria. Velan negatiivisilla vaikutuksilla on tapana astua kehiin, kun velka tavalla tai toisella on liian suuri.  Velka, jota ei käytetä tuottavien investointien toteuttamiseen vaan nykyisten rakenteiden ylläpitämiseen, voi olla kestämätön, ja julkinen sektori, joka vuodesta toiseen on alijäämäinen korkeasuhdanteen aikana, on harvoin kestävä. Tämä on tervettä pitää mielessä eduskuntavaalien lähestyessä ja kun näyttää siltä, että yhä useampi talouden sektori tarvitsee akuutisti lisää rahaa.

Kirjoitus on alunperin julkaistu HBL:ssä.
Kiinan velkavetoinen kasvu on toiminut koko maailmantalouden ajurina viimeisen vuosikymmenen ajan, mikä herättää oikeutetusti monia kysymyksiä siitä, miten kauan velkaantumista voi kasvattaa ilman, että rajat tulevat vastaan.
Jaa

Samankaltaisia artikkeleita

Avainsanat: #velka