Jaa

Näkyykö digitalous BKT:ssä?

Teemat: Suomi
Heidi Schauman Pääekonomisti
Moni asia viittaa siihen, että talous kasvaa nopeammin ja hinnat nousevat hitaammin kuin mitä viralliset mittarimme kertovat. Positiivinen ongelma, voisi sanoa, mutta mittavirheet ovat aina ongelmallisia, varsinkin kun ei tiedetä, kuinka suuria virheet ovat.
Osallistuin muutama viikko sitten Tilastokeskuksen järjestämän seminaariin. Hohhoijaa, jotkut teistä ehkä ajattelevat, mutta voin kertoa, että se oli oikein mielenkiintoista. Suomen Pankin Juha Itkonen ja Tilastokeskuksen asiantuntijat pohtivat sellaista ei ihan pientä aihetta kuin digitalisaation, verkkokaupan, jakamistalouden ja näihin liittyvien ilmiöiden näkymistä talouden tilan arvioimisessa käyttämissämme mittareissa.

Moni asia viittaa siihen, että talous kasvaa nopeammin ja hinnat nousevat hitaammin kuin mitä viralliset mittarimme kertovat. Positiivinen ongelma, voisi sanoa, mutta mittavirheet ovat aina ongelmallisia, varsinkin kun ei tiedetä, kuinka suuria virheet ovat.

Ongelman ymmärtämiseksi on tiedettävä jotain esimerkiksi bruttokansantuotteen mittaamistavasta. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että asiat joista ei makseta, eivät yleensä sisälly BKT:hen. Tämä sääntö koskee lähinnä talouden yksityistä puolta. Esimerkiksi ilmaiset digipalvelut ja kotitalouksien itse tuottamat palvelut ovat tällaisia.

Koska nykyisin hoidamme itse laskujen maksun verkkopankissa, emme maksa tästä palvelusta (muista kylläkin), joten tämä aktiviteetti ei enää sisälly BKT:hen, vaikka maksuja edelleen maksetaan ja niiden hoitaminen on helpottunut.

Sen sijaan se, että olemme elokuvien kuluttamisessa siirtyneet videovuokraamoista hankittavista fyysisistä dvd-levyistä Netflixiin tai lakanneet ostamasta cd-levyjä, koska tilaamme musiikin Spotifysta, näkyy kyllä kansantalouden tilinpidossa, mutta eri lailla kuin ennen. Ostamme palvelun suoraan, usein ulkomailta. Erilaiset tekniset uudistukset vaikuttavat BKT:hen eri tavoin.

Myös hinnalla on tässä tärkeä osa. Kun kulutus muuttuu, mittarina käytettävät hintakorit, esim. kuluttajahintaindeksi, eivät välttämättä enää heijasta tyypillistä kulutuskoria. Aivan uusien tuotteiden käyttöön ottaminen voi vinouttaa käsityksen hinnankehityksestä, kun tuotteet lisäävät hyvinvointia, mutta korin hintoja ei voi muuttaa.

Kuinka suurista ongelmista on siis kyse? Ei kovin suurista, jos tilastoasiantuntijoihin on uskominen. Voimme edelleen mitata suurimman osan talousaktiviteetista luotettavasti. Suurimmat haasteet koskevat kokonaan uusia tuotteita, ilmaispalveluja, laadunmuutoksia ja globaalia aineetonta pääomaa.

Mutta kehitystyön täytyy jatkua. Tiedämme tekniikan kehittyvän nopeasti ja että käyttäytymismallit reagoivat nopeasti muuttuneeseen tarjontaan. Tästä aiheutuu paineita tilastoinnille ja sen kehitykselle.

Samalla tilastot ovat meille entistä tärkeämpiä apuvälineitä, kun yritämme ymmärtää yhteiskunnassamme tapahtuvaa muutosta. Ilman tarkkaa ja tarkoituksenmukaista tilastointia on vaikea käsittää nopeita ja suuria muutoksia. Tältä osin tunnen itseni melko rauhalliseksi. Suomessa on paljon osaavia ja asialleen omistautuneita virkamiehiä, jotka tekevät parhaansa, jotta tilastot olisivat mahdollisimman tarkkoja. Siitä tunnen suurta kiitollisuutta.
Jaa