Jaa

Raha, onko sitä koskaan sopivasti?

Avainsanat: #sijoittaminen #raha
Teemat: Suomi
Heidi Schauman Pääekonomisti
Rahan puute aiheuttaa ison osan kokemastamme stressistä myös sellaisille ihmisille, jotka eivät elä marginaalissa. Jos rahaa on todella vähän, se usein hallitsee elämää, ja tutkimukset osoittavat, että köyhyys ei todellakaan aina innosta yritteliäisyyteen ja ponnisteluihin vaan päinvastoin lamaannuttaa ihmisen monesti kokonaan.
Raha herättää paljon tunteita, useimmiten negatiivisia. Opiskeluaikoina työskentelin lyhyen aikaa pankin kassalla enkä ole koskaan törmännyt yhtä moneen tyytymättömään ja huolestuneeseen ihmiseen kuin silloin.

Rahan puute aiheuttaa ison osan kokemastamme stressistä myös sellaisille ihmisille, jotka eivät elä marginaalissa. Jos rahaa on todella vähän, se usein hallitsee elämää, ja tutkimukset osoittavat, että köyhyys ei todellakaan aina innosta yritteliäisyyteen ja ponnisteluihin vaan päinvastoin lamaannuttaa ihmisen monesti kokonaan.

Raha on usein toinen asia, jota ihminen miettii katastrofitilanteessa, heti sen jälkeen, kun on varmistanut, että oma perhe on turvassa. Näin siksi, että raha on kätevä ongelmien ratkaisija. Rahalla voi hankkia ruokaa ja vettä, lämpöä ja majapaikan ja mahdollisesti kuljetuksen kauas pois tarvittaessa. Pieni määrä ylimääräistä rahaa voi ratkaista myös huomattavasti pienempiä kriisejä.

Vaikka tiedämme, että talousvarannot voivat olla ratkaisevia vaikeissa tilanteissa, suhtaudumme omaisuuteen hieman kummallisesti. Kansana rakastamme lottoamista ja haaveilemme, että meistä tulisi miljonäärejä hieman ansiottomasti, vaikka monien silmissä on edelleen hieman häpeällistä pyrkiä vaurastumaan.

Ehkä juuri tämä suhtautumistapa vaurauteen ja rahaan  on saanut aikaan sen, että me kansana sijoitamme hyvin vähän. Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan väestömme rikkain kymmenys on huomattavasti rikkaampi kuin muu väestö, ja tutkimuksesta käy ilmi erityisesti se, että vain tällä ryhmällä on huomattavaa rahallista omaisuutta. Jo seuraavaksi rikkaimmassa kymmenyksessä oma asunto on ylivoimaisesti tärkein varallisuuden lähde.

Sama tutkimus osoittaa, että rahasto- ja osakesäästämisestä on tullut yhä suositumpaa, mutta edelleen vain 41 prosentilla talouksista on rahallisia sijoituksia. Vain 17 prosentilla köyhimmästä kymmenyksestä on rahallisia sijoituksia, kun taas rikkaimmassa kymmenyksessä luku on 72 prosenttia.

Vuosien 2013–2016 aikana yhä suurempi osa kotitalouksien varallisuudesta on kohdentunut kaikista rikkaimmille. Pääkaupunkiseudulla asuvista on tullut suhteellisesti katsottuna rikkaampia. Asuntojen hinnat ovat laskeneet suuressa osassa maata, kun taas esimerkiksi Helsingissä ne ovat nousseet, mikä on johtanut näkemäämme kehitykseen. Tätä kehitystä on kuitenkin ajanut ennen kaikkea rahallinen varallisuus, joka on kasvanut 11 prosenttia. Koska lähinnä varakkailla ihmisillä on rahallisia sijoituksia, erot kokonaisvarallisuudessa ovat kasvaneet.

Niin sen ei kuitenkaan tarvitse olla. Minusta me suomalaiset olemme valmiita piensijoittajien vallankumoukseen. Yhä useammat ovat kiinnostuneita sijoittamisesta, mutta monet eivät ole vielä päässeet vauhtiin. Päämäärätietoinen sijoittaminen ei ole ahnetta tai itsekästä, se on fiksua ja huolehtivaista. Erityisesti meidän naisten, jotka keskimäärin elämme pidempään ja joita odottavat heikommat eläkkeet, pitäisi herätä. Meillä ei ole varaa olla ajattelematta taloutta pitkäjänteisesti.

Kolumni on myös julkaistu hbl:ssä.
Minusta me suomalaiset olemme valmiita piensijoittajien vallankumoukseen.
Jaa