Jaa

Ruotsi -velkaantumisen kasvihuone

Viimeisten 10 vuoden aikana kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin varoihin on noussut 110 prosentista 180 prosenttiin ja asuntojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet.
Ruotsin talous porskuttaa edelleen. Suhdannelaitos Konjunkturinstitutet ennustaa kuluvan vuoden kasvun yltävän 2,4 prosenttiin. Se on oikein hyvä kasvuluku mutta mahdollisesti heikompi kuin Suomen vastaava tänä vuonna.

Vuoden toisella neljänneksellä Ruotsin talous kasvoi erittäin nopeasti, mutta korkein suhdannepiikki näyttää kuitenkin olevan ohi. Vuonna 2015 kasvuluku oli reilut 4 prosenttia ja vuonna 2016 reilut 3 prosenttia

Vapaiden työpaikkojen täyttäminen on vaikeutunut Ruotsissa, ja jopa 41 prosenttia yrityksistä kärsii työvoimapulasta. Erityisen hankala tilanne on yksityisellä palvelusektorilla ja rakennusalalla.  Palkat eivät kuitenkaan nouse niin paljon, että inflaatiopaine pakottaisi rahapolitiikan kiristämiseen. Tuottavuuden kasvun hidastuminen, globaalin kilpailun kiihtyminen, työvoiman lisääntynyt tarjonta sekä se, että kansainvälinen palkkojen määritys vaikuttaa Ruotsin palkkoihin selittävät ainakin osittain, miksi palkkojen ja suhdanteen välinen dynamiikka ei enää ole entisenlainen.

 Työmarkkinatilanteen lisäksi Ruotsissa käytävää talouskeskustelua hallitsevat asuntomarkkinat ja kotitalouksien velkaantuminen. Viimeisten 10 vuoden aikana kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin varoihin on noussut 110 prosentista 180 prosenttiin ja asuntojen hinnat ovat lähes kaksinkertaistuneet.

 ”Tämä on velkaantumisen kasvihuone”, väittää Ruotsin finanssivalvonnan pääjohtaja Erik Thedéen.

”Kotitalouksien ylivelkaantuminen on ilmeinen riski tällä hetkellä,” sanoo keskuspankin johtaja Stefan Ingves.

Tilannetta ei Ingvesin mukaan ratkaista korkojen nostamisella, koska Ruotsin rahapolitiikka ei voi kovin suuressa määrin poiketa lähialueilla harjoitetusta rahapolitiikasta. Makrovalvonnasta vastaava finanssivalvonta on tullut samaan johtopäätökseen. Nyt on jarrutettava, mutta ei liikaa, sillä kukaan ei halua nähdä Ruotsin talouden äkkipysäystä, ja samalla on hillittävä järjestelmäkriisin riskiä.

Viimeisin ehdotus on velkajarru, eli tiukennettu lyhennysvaatimus. Sen mukaan kotitalouksille asetetaan 3 prosentin lyhentämispakko, jos asuntovelkaa on enemmän kuin 4,5 x bruttotulot ja luototusaste on korkea verrattuna asunnon arvoon. Tämä on merkittävä kiristys tällä hetkellä voimassa oleviin kotitalouksia koskeviin asuntolainojen lyhennysvaatimuksiin. Tällä toimenpiteellä viranomaiset toivovat voivansa hillitä pahimpia ylilyöntejä lainanotossa ja samalla myös asuntojen hintojen nousua.

Ruotsin taloudessa on vallalla kasvava epätasapaino. Kotitalouksien velat karkaavat käsistä – luotonanto lisääntyy 7,5 prosenttia, eli paljon tulojen kasvua nopeammin. Ruotsalaisten kotitalouksien kasvava velkataakka laimentaa asuntohintojen nousun vaikutusta. Samalla tiedetään, että asuntojen kysyntä Ruotsin kasvukeskuksissa on valtava, eikä rakentaminen ole pysynyt vauhdissa.

Emme pysty luotettavasti arvioimaan, koska asuntomarkkinoiden nousu loppuu tai miltä se loppu sitten näyttää, kun se kerran tapahtuu. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että ylivelkaantuneet kuuluvat niihin, jotka ovat silloin heikossa asemassa.

Teksti on alunperin julkaistu HBL:ssä.
Jaa