Jaa

Yhdysvaltojen kaavailemien tuontitullien vaikutukset saksalaisiin autoyhtiöihin mittavia

Avainsanat: #autot #tullit
Teemat: Maailmantalous
Anders Thylin Salkunhoitaja
Saksalaisten yhteenlaskettu markkinaosuus USA:n automarkkinoista on noin 7-8 %, mutta premiumautojen markkinassa osuus on yli 50 %.


Presidentti Trumpin retoriikka, toimenpiteet ja ahkera twiittailu pitävät protektionismin lisääntymisen riskin ajankohtaisena markkinoilla. Teräkselle ja alumiinille on jo asetettu tuontitulleja, ja erityisesti autoalalle mahdollisesti asetettavat tullit ovat saaneet aiheellisesti paljon huomiota, kuten myös niiden vaikutukset erityisesti saksalaisille autonvalmistajille.

Ennusteiden mukaan korkeamman teräksen ja alumiinin vaikutukset Yhdysvalloissa valmistettavien autojen tuotantokustannuksiin on kokoluokkaa muutama sata dollaria per auto. Tämä vastaa yhtä tai muutamaa prosenttia autojen myyntihinnasta, joka pystytään todennäköisesti suurelta osin siirtämään loppuhintoihin. Tällöin negatiivinen vaikutus autonvalmistajien tuloksiin on pieni.

Autoille mahdollisesti asetettavien tuontitullien vaikutukset autojen loppuhintaan voivat kuitenkin olla eri kokoluokkaa kuin terästullien. Trump on väläytellyt jopa 35 % tullia tuontiautoille, arvailujen mukaan nyt tutkinnan alla on 25 % tulli - huomattavan korkea taso sekin toteutuessaan, sillä tällä hetkellä Euroopasta Yhdysvaltoihin vietävien henkilöautojen tullimaksu on 2,5 %.

Kaiken kaikkiaan noin 23 % USA:n automyynnistä tuodaan Nafta-alueen ulkopuolelta. Suurille saksalaisille autonvalmistajille, BMW:lle, Volkswagenille ja Daimlerille, USA on merkittävä markkina. Kaikki kolme yhtiötä myös valmistavat USA:ssa autoja, joista osa viedään puolestaan sieltä Eurooppaan ja Aasiaan. Esimerkiksi BMW vie enemmän autoja USA:sta kuin se tuo sinne muualta.
Periaatteessa voisi ajatella, että autonvalmistajat voisivat vähentää autojen vientiä maasta toiseen ja tuottaa kaikki USA:ssa myytävät autot siellä, jolloin myös Trump olisi tyytyväisempi. Kun tuotantolinjat on käytännössä suunniteltu tuottamaan yhtä mallia mahdollisimman tehokkaasti, näyttäytyy useiden eri mallien tuottaminen samalla linjastolla kuitenkin käytännössä vaikeana tai vähintäänkin kalliina vaihtoehtona.


Saksalaisten yhteenlaskettu markkinaosuus USA:n automarkkinoista on noin 7-8 %, mutta premiumautojen markkinassa osuus on yli 50 %. Tässä segmentissä on oletettavasti jossain määrin mahdollisuuksia nostaa loppuhintoja tullien vaikutuksen kompensoimiseksi, mutta on selvä että 25 – 35 % hintojen kertanosto ei voi olla vaikuttamatta myyntiin huomattavasti. Näiden yhtiöiden osalta Yhdysvaltoihin Nafta:n ulkopuolelta tuotavien autojen määrä on yhteensä noin 700 000 autoa. Mikäli tullit tulisivat koskemaan myös muista Nafta-maista tuotavia autoja, tulisi sen piiriin lähemmäs miljoona saksalaisten valmistajien autoa. Näiden autojen osuus yhtiöiden kokonaismyynnistä on noin 3,5 – 7,5 %. Tullimaksun määrä puolestaan vastaisi suuruusluokaltaan noin 14 – 30 % yhtiöiden ennustetusta operatiivisesta tuloksesta, olettaen että tulli olisi 35 % ja koskisi myös Naftaa. Mikäli tulli ei koskisi Nafta-maita olisi tilanne Volkswagenin kannalta hieman helpompi, mutta muiden kohdalla ei juurikaan.

Saksalaisia autonvalmistajia paremmassa asemassa tässä yhteydessä on esimerkiksi Renault, jolla ei ole suoraa altistumaa Yhdysvaltain automarkkinoille. Myös Renaultin kohdalla tullit vaikuttaisivat kuitenkin negatiivisesti yhtiön Nissan-omistuksen kautta.

Periaatteessa voisi ajatella, että autonvalmistajat voisivat vähentää autojen vientiä maasta toiseen ja tuottaa kaikki USA:ssa myytävät autot siellä, jolloin myös Trump olisi tyytyväisempi. Kun tuotantolinjat on käytännössä suunniteltu tuottamaan yhtä mallia mahdollisimman tehokkaasti, näyttäytyy useiden eri mallien tuottaminen samalla linjastolla kuitenkin käytännössä vaikeana tai vähintäänkin kalliina vaihtoehtona.

USA:ssa pidetään marraskuussa kongressivaalit, ja on todennäköistä, että Trump jatkaa äänekästä retoriikkaansa, jos ei muusta syystä niin vaikuttaakseen vahvalta oman äänestäjäkuntansa silmissä. Jää nähtäväksi, mitä tulleja ja mahdollisia vastatoimia toteutetaan mutta parasta olisi, että protektionismi jäisi retoriikan puolelle.
Jaa