Kuin pieni vene avomerellä

Talouskatsaus 2017:1

13.03.2017

Heidi Schauman
Jaa

Tiivistelmä

Suomen talous on kasvussa. Tänä vuonna se kasvaa 1,4 % ja ensi vuonna 1,4 %. Vaikeimmat vuodet näyttävät olevan takanamme, vaikka muualla maailmassa epävarmuus lisääntyy. Kotimainen kulutus on edelleen talouden moottori, mutta tulevina vuosina teollisuustuotanto ja vienti saavat vauhtia, mikä laajentaa kasvun perustaa. Kaupan esteistä tai muun maailman heikentyneestä investointihalusta johtuvat negatiiviset sokit voivat muuttaa Suomen suhdannetilannetta nopeasti. Rakennemuutosten tarve ei suhdanteen parantumisesta huolimatta ole vähentynyt.

Aktian uuden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,4 % 2017, eli nopeammin kuin 2016, mutta suuren poliittisen epävarmuuden vuoksi ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta.  Viime vuosi tarjosi useita poliittisia yllätyksiä, ja tänä vuonna saamme ensimmäiset vihjeet siitä, mitä nämä yllätykset oikeastaan tarkoittavat reaalitaloudelle. Euroopassa edessämme on poliittisten mullistusten vuosi, joka pahimmassa tapauksessa voi panna koko EU:n yhtenäisyyden koetukselle, mutta parhaassa tapauksessa muodostua ponnistuslaudaksi tiiviimpää yhtenäisyyttä ja selvempää tulevaisuudenvisiota kohti. Talousuutiset liittyivät viime vuoden aikana paljolti kehittyneisiin talouksiin, mutta vuonna 2017 talouden parannukset ovat suurimmalta osin kehittyvien talouksien harteilla.

A.Osio

Suomi

Suomen talous on kasvussa. Tänä vuonna se kasvaa 1,4 % ja ensi vuonna 1,4 %. Vaikeimmat vuodet näyttävät olevan takanamme, vaikka muualla maailmassa epävarmuus lisääntyy. Kotimainen kulutus on edelleen talouden moottori, mutta tulevina vuosina teollisuustuotanto ja vienti saavat vauhtia, mikä laajentaa kasvun perustaa. Kaupan esteistä tai muun maailman heikentyneestä investointihalusta johtuvat negatiiviset sokit voivat muuttaa Suomen suhdannetilannetta nopeasti. Rakennemuutosten tarve ei suhdanteen parantumisesta huolimatta ole vähentynyt.
Jaa

Suomen talous kasvaa 1,4 %

Suomen BKT kasvaa Aktian uuden ennusteen mukaan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,4 %. Näemme talouskasvun vahvistuneen enemmän kuin mitä arvioimme marraskuussa. Suhdanne on kääntynyt, mutta rakenteelliset haasteet ovat ennallaan.
Syksyn ja talven mittaan Suomea koskevia positiivisia uutisia on tullut tiheään. Niitä ovat olleet mm. useat suuret tilaukset, teollisuustuotannon nousu, vahva luottamus talouteen ja entistä paremmat työllisyystilastot. Talouden tila näyttää valoisammalta kuin pitkään aikaan, ja kasvu nojaa entistä laajempaan perustaan, joskin muutos on hidas ja liikumme edelleen hyvin matalilla tasoilla.

Vuoden 2016 lopussa Suomen talous kehittyi vain kohtalaisesti, vaikka koko vuoden luvut näyttävät hyviltä. Kolmannella vuosineljänneksellä kasvua oli 0,6 % ja viimeisellä neljänneksellä kasvua oli 0,0 %, mikä kertoo talouskehityksen hauraudesta. Koko vuoden 2016 kasvu oli 1,6 %.

Kasvu tuli lähinnä kulutuksen erittäin vahvasta kasvusta ja rakennussektorin hyvästä aktiviteetista. Suomen talous kasvaa ja suhdannenäkymät ovat hyvät. Samalla on hyvin tärkeää, että parantuneen suhdannetilanteen ei anneta painaa rakenneuudistusten välitöntä tarvetta unohduksiin. Tarvitsemme kestävän kilpailukyvyn, joustavat työmarkkinat ja joustavan palkkauksen sekä uuteen ajattelutapaan ja yrittämiseen kannustavan ympäristön niin työllisyyden tueksi kuin luomaan edellytyksiä tuottavuuden kasvulle.
Luottamus Suomen talouteen on uskomattoman hyvä. Erityisesti kuluttajien, mutta myös elinkeinoelämän alakuloiset tunnelmat ovat kääntyneet myönteisiksi.

Luottamus

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond
Luottamuksen parantuminen on ollut käsin kosketeltavaa viimeisen puolivuotiskauden aikana. Rakennussektorin, palvelusektorin ja kuluttajien luottamus kääntyi nousuun jo aiemmin, mutta vuoden 2016 loppupuolella myös teollisuuden luottamus nousi. Tämä tukee muuta evidenssiä, jonka mukaan pitkään heikkona jatkunut kasvu on alkanut laajeta ja monipuolistua. Ulkomaankaupassa ei vielä ole tapahtunut merkittävää parannusta.

Teollinen tuotanto ja uudet tilaukset

Teollinen tuotanto kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond
Suomen talous on kääntynyt nousuun hyvien kulutuslukujen ja rakentamisen seurauksena. Viennissä ja teollisuustuotannossa elpyminen on ollut vaisumpaa. Vuonna 2016 valoa alkoi kuitenkin näkyä myös teollisuudessa ja ulkomaankaupassa. Useiden miinusmerkkisten vuosien jälkeen teollisuustuotanto kasvoi 1,4 % joulukuusta 2015 joulukuuhun 2016. Käänne ylöspäin on tosiasia, mutta teollisuustuotanto on edelleen heikkoa ja elpyminen kansainvälisessä vertailussa enemmän kuin maltillista.

Kulutus kasvaa nopeasti, mutta sama koskee velkaantumista

Kotitalouksien kulutus on Suomessa edelleen kasvun tärkein moottori. Tällä hetkellä yksityinen kulutus kasvaa Suomessa nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka olemme tasollisesti vielä jäljessä. Vuosina 2017 ja 2018 kulutuksen kasvuvauhti kuitenkin hidastuu, kun inflaatiovauhti kiihtyy ja palkat pysyvät jäissä.

Säästämisaste, joka kuvaa säästöjen osuutta käytettävissä olevista tuloista, oli 0,1 % vuonna 2015, mikä tarkoittaa, että kotitaloudet kuluttivat lähes kaiken tienaamansa. Säästämisaste heikentyi vuonna 2016. Kolmannella vuosineljänneksellä se laski kulutuskysynnän nousun seurauksena -0,8 %:iin, mikä kertoo velkaantumisen kasvaneen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, koska myös käytettävissä olevat tulot nousivat.

Kaupan liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä 1,5 % edellisvuoden vastaavasta. Tietyt kaupan osa-alueet pärjäsivät muita paremmin. Moottoriajoneuvojen myynti (+8,1 % Q3) ja kodintekniikka (+13,5 % Q3) pysyivät vahvoina koko vuoden 2016, ja myös kodin sisustuksen (+6,1 %) ja urheilutarvikkeiden (+5,9 %) myynti kasvoi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Vuonna 2016 nähtiin kasvua lainojen kysynnässä. Kotitaloudet ottivat vuonna 2016 noin 8 % enemmän lainaa kuin edellisvuoden aikana. Samalla asuntolainojen takaisinmaksuaika piteni Suomen Pankin tilastojen mukaan 19 vuoteen uusien asuntolainojen osalta.

Lyhennysvapaiden lainojen suosion kasvu voi jatkossa antaa yllättävää tukea kulutukselle 2016 ja 2017, mutta velkaantumisen lisääntyminen ja pitkittyminen ei ole mikään ikiliikkuja; sen tuki kulutukselle on tilapäistä.
Kulutus kasvaa nyt meillä vuositasolla nopeammin kuin Ruotsissa mutta ilman työllisyyden vahvaa kasvua, kuten Ruotsissa.

Yksityinen kulutus

%-muutos vuoden takaa, kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Yksityisen kulutuksen taso

Indeksi, 1.1.2008=100, kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kotitalouksien velka

2015, % käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia, Macrobond ja OECD

Laaja-alaisuutta investointeihin

Investoinnit vauhdittuivat vuonna 2016, ja ennusteemme mukaan ne kasvavat 4,1 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Viime vuoden positiivisen kehityksen takana olivat ensisijaisesti rakennusinvestoinnit, jotka nousivat kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana yli 6 %, kun muut kiinteät investoinnit vähenivät lähes 2 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin.

Muut kuin rakentamiseen tehdyt investoinnit näyttävät myös parantuneen vuoden 2016 loppupuolella ja kuluvan vuoden alussa. Monet kyselyt tukevat tätä trendiä, mutta suuria muutoksia ei toistaiseksi ole nähtävissä. Varsinkin suuret yritykset raportoivat aikomuksistaan lisätä investointeja, mikä kertoo sentimentin muuttuneen. Näemme muiden kuin rakennussektorin investointien jatkossa muodostavan yhä suuremman osan investoinneista.

Uudisrakentaminen, kpl

12 kk liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia ja Macrobond
Moni asia viittaa kuitenkin edelleen siihen, että rakennussektorin vahva kehitys jatkuu. Uudisrakentaminen uusien asuntojen lukumäärässä mitattuna on historiallisen korkealla tasolla, mutta neliöissä mitattuna tilanne ei näytä yhtä valoisalta, mikä kertoo siitä, että tällä hetkellä rakennetaan paljon hyvin pieniä asuntoja. Rakennusinvestointien osuus kaikista investoinneista on Suomessa kansainvälisesti katsoen korkea, mutta se on korkea myös omaan lähihistoriaamme nähden, mikä osoittaa nykyisen investointirakenteen olevan aikaisempaa yksipuolisemman ja mahdollisesti lyhytjänteisemmän. Kone- ja tuotantolaitosinvestointien puute on Suomen talouden huolenaihe.

Vaikka parannusta on nähty, suomalaisten teollisuusyritysten investoinnit ovat edelleen kansainvälisesti alhaisella tasolla. Yleisemmin voidaan todeta, että varsinkin muut kuin rakennusinvestoinnit jatkavat varovaista kehitystään, ja tasot pysyvät historiallisesti matalina.

Ulkomaankauppa edelleen ongelmallinen

Toinen paljon päänvaivaa aiheuttanut kysymys on ulkomaankauppa. Viennin erittäin heikko kehitys on leimannut Suomen taloutta finanssikriisistä alkaen, mutta vaikeimmat vuodet näyttäisivät nyt olevan ohi. Aktian uudessa ennusteessa vienti kääntyy tänä vuonna varovaiseen kasvuun viime vuoden erittäin heikon kasvun jälkeen. Voidaan sanoa, että viennissä on tapahtunut käänne, kun se ei enää supistu, mutta tasot ovat edelleen hyvin alhaiset ja palautuminen vaatimatonta. Kilpailukyvyn parantuminen ja ulkoisen kysynnän kasvu tukevat kehitystä 2017 ja 2018.

Venäjän-vienti näyttää vihdoinkin saavuttaneen pohjalukemat. Koska pahin kuoppa Venäjän taloudessa on ohi, paineet alaspäin alkavat helpottaa, mutta vielä on aivan liian aikaista puhua noususta.

Aktian uudessa ennusteessa vienti kasvaa 2 % vuonna 2017 ja 2,5 % vuonna 2018. Viennin parantuneista näkymistä huolimatta Suomi menettää edelleen markkinaosuuksia, kun muu maailmankauppa kasvaa vientiämme nopeammin

Viennin arvo

12 kuukauden liukuva keskiarvo. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaatio hitaassa kasvussa

Inflaatio jää lähivuosina maltilliseksi heijastellen varovaisia hintapaineita. Kuluttajahintainflaatio on 1,0 % sekä 2017 että 2018. Kuluttajahintainflaatio on nyt ollut positiivinen maaliskuusta 2016 lähtien, ja deflaation uhka on lieventynyt merkittävästi.

Inflaatio on talvikuukausien aikana vauhdittunut ympäri maailman osin energiahintojen vuoden takaisen muutoksen aiheuttamista pohjavaikutuksista johtuen. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että pitkäaikaiset inflaatiopaineet kasvaisivat Suomessa, ja hinnannousu jää maltilliseksi 2017. Suomessa inflaatiopaineita hillitsevät 2017 ja 2018 myös kilpailukykysopimus ja palkkaratkaisut. Tulojen nousu jatkuu lähivuosina varovaisena. Kilpailukykysopimuksen seurauksena tulot nousevat hitaasti 2017.

Erityisesti kalliit palvelut, mukaan lukien vuokrat, ovat kiihdyttäneet Suomen inflaatiota. Se on nyt osapuilleen yhtä nopea kuin euroalueella keskimäärin, mutta jatkossa nousu jää jälkeen euroalueen vauhdista. Kilpailukykysopimus ja myös vuokrat, joiden nousutahti on hidastunut, heikentävät näkymiä.
Suomen inflaatio jää maltilliseksi. Vuonna 2017 kuluttajahintainflaatio on 1 %. Jäämme kauas inflaatiotavoitteesta.

Inflaatio Suomessa ja euroalueella

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Julkisen talouden ongelmat ratkaisematta

Julkinen talous on edelleen Suomen akilleenkantapää. Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen finanssikriisin alusta alkaen, ja tilanne jatkuu myös lähivuosina. Alijäämä on 2,5 % 2017 ja 2,4 % 2018.­ Vaikeudet eivät johdu ainoastaan pitkittyneestä huonosta suhdanteesta, joka nyt näyttää kääntyneen, vaan paljolti pitkän aikavälin rakenteellisista ongelmista. Vuonna 2017 julkisen sektorin talous heikentyy kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehtyjen tuloveronkevennysten ja työnantajan terveysvakuutusmaksujen alenemisen vuoksi.

Julkinen velkaantuminen kasvaa siis edelleen lähivuosina. Se oli 63,6 % BKT:stä 2015 ja nousee 65,3 %:iin 2016 ja yli 68 %:iin 2018. Suomen julkinen velka ei edelleenkään ole hälyttävän korkea kansainvälisessä vertailussa, mutta jatkuva nousuvauhti rajoittaa julkisen sektorin liikkumavaraa.

Jotta voidaan varmistaa julkistalouden tasapainottuminen ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa, rakenneuudistuksiin tulee ryhtyä päättäväisesti. Kilpailukykysopimus on askel oikeaan suuntaan, mutta muitakin uudistuksia täytyy toteuttaa, jotta työllisyys saadaan nousuun ja luodaan edellytykset nopeammalle talouskasvulle. Työmarkkinoiden paikallisen päätöksenteon lisääminen, kilpailua edistävät uudistukset ja työmarkkinoiden kannustinrakenteita tehostavat uudistukset ovat kaikki hyvästä.
Julkinen velkaantuminen kasvaa siis edelleen lähivuosina. Se oli 63,6 % BKT:stä 2015 ja nousee 65,3 %:iin 2016 ja yli 68 %:iin 2018.
Jaa

Naisten kokopäivätyö muuttumassa osapäivätyöksi

Kun verrataan koko- ja osapäivätyötä, huomataan, että kokopäiväisten työsuhteiden määrä ei ole muuttunut lainkaan, vaan työllisyystilastoissa näkyvä parannus johtuu kokonaan osa-aikaisten työsuhteiden määrän kasvusta. Vielä kiinnostavammaksi tilanteen tekee se, että muutos koskee erityisesti naisia.

Työttömyysaste

Kausitasoitettu, % Lähteet: Aktia ja Macrobond
Suomen työmarkkinoiden kokonaistila on parantunut viime vuoden aikana. Kausioikaistu työttömyysaste on laskenut, ja se oli joulukuussa 8,7 %, kun luku vuotta aiemmin oli 9,3 %. Tämä kertoo työttömien määrän laskeneen 18 000:lla edellisvuodesta.

Tietyiltä osin alhaisemmat työttömyysluvut selittyvät työvoiman pienenemisellä ja sillä, että entistä suurempi määrä ihmisiä jää työvoiman ulkopuolelle, mutta huomattavasti suurempi selitysvoima on työllisyyden kasvulla. Alhaisemmat työttömyysluvut voidaan siis tulkita työmarkkinatilanteen selväksi parannukseksi.

Tarkempi analyysi kertoo, että työvoima on supistunut edelleen, mutta vain 4 000 henkilöllä vuoden 2015 viimeisen neljänneksen ja vuoden 2016 viimeisen neljänneksen välisenä aikana. Vastaavista työllisyysluvuista ilmenee, että työllisiä on nyt 15 000 enemmän ja työvoiman ulkopuolella olevia 5 000 enemmän. Työllisyysaste on noussut 58,7 %:sta 59,1 %:iin.

Osapäiväisten työsuhteiden määrä kasvoi selvästi vuonna 2016. Vuonna 2016 osapäiväisiä palkansaajia oli 15 000 enemmän kuin vuonna 2015, ja jopa 14 000 näistä oli naisia. Kun verrataan koko- ja osapäivätyötä, huomataan, että kokopäiväisten työsuhteiden määrä ei ole muuttunut lainkaan, vaan työllisyystilastoissa näkyvä parannus johtuu osa-aikaisten työsuhteiden määrän kasvusta.

Vielä kiinnostavammaksi tilanteen tekee se, että muutos koskee erityisesti naisia. Vuonna 2016 kokopäiväisissä työsuhteissa oli 19 000 naista vähemmän kuin vuonna 2015, kun taas osapäiväisissä työsuhteissa oli 14 000 naista enemmän. Miesten osalta vastaavat luvut olivat 17 000 useampi kokopäiväisessä työsuhteessa ja 2 000 useampi osapäiväisessä työsuhteessa. Eli vaikka työllisyyden kokonaiskuva näyttää parantuneen, monen naisen työmarkkina-asema on heikentynyt.

Työllisyysaste

Kausitasoitettu, % Lähteet: Aktia ja Macrobond
Jaa

Asuntomarkkinoiden kahtiajako jatkuu

Helsingin ydinkeskustassa (Helsinki 1) asuntojen hinnat nousivat 3,1 % vuonna 2016 ja Helsinki 2 -alueella jopa enemmän, 3,5 %, mutta kasvuvauhti laantuu, kun siirrytään kauemmas keskustasta. Muun Suomen kasvukeskuksissa seurataan pääosin pääkaupungin trendiä.
Asuntohintojen kaksijakoinen kehitys jatkui vuonna 2016. Vuoden viimeisellä neljänneksellä asuntojen hinnat nousivat Suomessa keskimäärin 1,2 % edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,6 %, ja muualla Suomessa ne laskivat 0,1 %.

Asuntojen hintakehitystä lähemmin tarkastellessa huomaa, että ydinkeskustan muita alueita nopeammin nousevien hintojen trendi jatkuu. Helsinki 1:ssä asuntojen hinnat nousivat 3,1 % vuonna 2016 ja Helsinki 2:ssa jopa enemmän, 3,5 %, mutta kauempana keskustasta hinnannousu hidastuu, joten Helsinki 3:ssa nähtiin 2,7 %:n, Helsinki 4:ssä 1,5 %:n, Espoo-Kauniaisissa 1,1 %:n ja Vantaalla 1 %:n nousu.

Muun Suomen kasvukeskuksissa seurataan pääosin pääkaupungin trendiä. Turun ydinkeskustassa asuntojen hinnat nousivat 2,7 %, mutta muualla Turussa kehitys on ollut maltillisempaa. Vastaava kehitys näkyy myös Tampereella, jossa keskustan hinnat nousivat 2,4 %, mutta muualla kaupungissa hintojen kehitys on ollut hyvin lähellä nollaa.  Oulussa ei ole nähtävissä keskustan ja muun kaupungin välistä jakoa, ja hinnat ovat nousseet noin 1 %. Vaasassa asuntojen hinnat sen sijaan laskivat vuonna 2016.

Asuntohinnat

Indeksi, 2005=100. Lähteet: Aktia ja Macrobond

B.Osio

Maailmantalous

Aktian uuden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,4 % 2017, eli nopeammin kuin 2016, mutta suuren poliittisen epävarmuuden vuoksi ennusteeseen liittyy paljon epävarmuutta.  Viime vuosi tarjosi useita poliittisia yllätyksiä, ja tänä vuonna saamme ensimmäiset vihjeet siitä, mitä nämä yllätykset oikeastaan tarkoittavat reaalitaloudelle. Euroopassa edessämme on poliittisten mullistusten vuosi, joka pahimmassa tapauksessa voi panna koko EU:n yhtenäisyyden koetukselle, mutta parhaassa tapauksessa muodostua ponnistuslaudaksi tiiviimpää yhtenäisyyttä ja selvempää tulevaisuudenvisiota kohti. Talousuutiset liittyivät viime vuoden aikana paljolti kehittyneisiin talouksiin, mutta vuonna 2017 talouden parannukset ovat suurimmalta osin kehittyvien talouksien harteilla.
Jaa

Maailmantalouden kasvu kiihtyy; kasvua 3,4 %

Maailmantalous myllerryksessä

Vuonna 2016 Suomen talous kasvoi 1,6 %, euroalueen 1,7 % ja USA:n 1,6 %. Kasvuvauhdin erot ovat supistuneet yllättävän nopeasti. Suhdanteiden kääntyminen on usein nopeaa ja melkein aina yllättävää.

BKT, maailma

Indeksi, 2008N1=100, kausitasoitettu. Lähteet: Aktia ja Macrobond
Nyt kun vuoden 2017 ensimmäiset kuukaudet ovat takanamme, on selvää, että kuluva vuosi ei ainakaan jää historiaan vuotena, jolloin ei tapahtunut mitään. Maailmassa vallitsee suuri epävarmuus talouden näkymistä, vaikka kasvuvauhti kiihtyy, maailmankauppa osoittaa varovaisia nousun merkkejä ja Yhdysvaltojen keskuspankki on aloittanut rahapolitiikan normalisoinnin. Moni asia on paremmin, mutta samalla häiriöiden todennäköisyys on kasvanut selvästi.

Donald Trump on aloittanut Yhdysvaltojen presidenttinä melkoista meteliä pitäen, mutta tätä kirjoitettaessa tulevan politiikan vaikutuksia on hyvin vaikea kvantifioida. Suurta verouudistusta koskevia vahvoja signaaleja on ilmassa, mutta uudistuksen laajuudesta ei ole tietoa. Infrastruktuurin rakentamiseen liittyvien panostusten laajuus on yhtä epäselvä, samoin se, miten ne rahoitetaan. Mahdollisten muodollisten kaupanesteiden käyttöön ottamista tai finanssisektorin sääntelyn vapauttamista ei myöskään ole vielä vahvistettu.

Euroopassa siirrymme poliittisesta mylläkästä toiseen. Brexit-neuvottelijat pitävät kiinni siitä, että Iso-Britannia aloittaa eroneuvottelut maaliskuun aikana, mikä toimii hyvänä muistutuksena siitä, että brexit ei todellakaan ole vielä tapahtunut, vaan se on vasta tulossa. Samalla alkaa vuoden vaalirumba: maaliskuussa Alankomaissa, huhtikuussa ja toukokuussa Ranskassa ja syksyllä Saksassa. Kreikan ratkaisemattomat ongelmat nousivat taas vuoden alussa pintaan, ja jos huonosti käy, saamme kokea ongelmien kärjistyvän uudelleen kesällä.

Kaiken tämän poliittisen latauksen taustalla euroalueen kokonaiskuva on kuitenkin entistä vakaampi. Kaikkien euroalueen talouksien odotetaan kasvavan 2017, mikä kertoo kasvun laajentumisesta. Työllisyys on parantunut entisestään, ja EKP on uskaltanut tehdä päätöksen tukiostojen vähentämisestä maaliskuusta 2017 alkaen.

Muualla maailmassa, erityisesti kehittyvissä talouksissa, kasvuvahti kiihtyy, ja Suomen näkökulmasta merkittävää on se, että Venäjällä näyttäisi olevan meneillään käännös ylöspäin. Samalla tiedämme, että Venäjän näkymiin liittyy poikkeuksellista epävarmuutta.

Maailman tuonti

Indeksi, 2010=100, 6 kk liukuva keskiarvo. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Ennuste: Maailmantalouden kasvu kiihtyy

Vuosi 2016 oli täynnä poliittisia yllätyksiä, ja politiikka dominoi keskustelua ja spekulaatioita markkinoiden kehityksestä. Tämän hyvin latautuneen pinnan alla reaalitalous jatkoi omaa kehitystään, ja käännös parempaan päin näyttää tapahtuneen vähän laihemman kasvun vuoden jälkeen.

Poliittinen epävarmuus kertoo tulevaisuudennäkymiin liittyvien riskien kasvaneen, mutta toistaiseksi viime vuoden suurten tapahtumien, kuten Yhdysvaltojen uuden presidentin ja brexit-äänestyksen, vaikutukset reaalitalouteen ovat olleet vähäisiä. Tätä kirjoitettaessa odotamme vielä poliittisia päätöksiä ja niiden toteuttamista saadaksemme käsityksen vaikutuksista reaalitalouteen.

Aktian uudessa ennusteessa maailmantalous kasvaa 3,4 % vuonna 2017 ja 3,5 % vuonna 2018.  Maailmantalouden kasvuvauhdin kiihtymisestä vastaavat lähinnä kehittyvät taloudet. Talven aikana maailmankauppa on kääntynyt taas nousuun, ja erityisesti kehittyvien talouksien kysyntä näyttää olevan kasvussa, mikä voi olla merkki näiden investointihalukkuuden kasvusta. Jos trendi osoittautuu kestäväksi, voimme odottaa myös investointihyödykkeiden viennin kasvua esimerkiksi Saksassa ja Suomessa. Se, miten protektionismin lisääntyminen ja erityisesti protektionismin lisääntymisen uhka vaikuttavat maailmankauppaan jatkossa, on erittäin monimutkainen kysymys. Protektionismin nousu vaikuttaa myös kaupan lukuihin, samoin kuin investointien maailmanlaajuisesti heikko kehitys.

Kehittyvissä maissa kasvuvauhti nousee 4,5 %:iin 2017 ja 4,6 %:iin 2018. Myös kehittyneissä talouksissa nähdään jonkin verran nousua kasvuvauhdissa: 1,7 % 2017 ja 1,9 % 2018.

Mahdollisia Trump-vaikutuksia on erittäin vaikea kvantifioida, koska Yhdysvaltojen uuteen politiikkaan liittyviä konkreettisia yksityiskohtia ei ole esitetty. Olemme laatineet ennusteemme ilmoitettujen muutosten, ei spekulaatioiden tai löyhien puheiden, pohjalta. Siksi ennusteessa ei oteta huomioon esimerkiksi laajaa infrastruktuurin rakentamista. Päivitämme ennustettamme, jos tapahtuu suuria muutoksia, jotka vaikuttavat Yhdysvaltojen julkisen talouden kalibrointiin.

Olemme edelleen sitä mieltä, että kovin elvyttävä finanssipolitiikka vaikuttaisi liioitellulta tämän päivän USA:ssa, jossa inflaatiopaineet kasvat koko ajan ja työttömyys on alle 5 %. Todennäköisesti finanssipolitiikan elvytyksestä tulee paljon vähäisempää kuin mitä vaalikampanjoiden aikana annettiin ymmärtää. Myös brexitin konkreettiset vaikutukset antavat odottaa itseään, koska meillä on toistaiseksi hyvin vähän tietoa EU-eron aikataulusta tai toteutuksesta.
Maailmantalouden kasvuvauhti kiihtyy vuonna 2017 muutaman laihemman vuoden jälkeen, mutta poliittisen epävarmuuden vuoksi ennusteisiin liittyy poikkeuksellisen paljon epävarmuutta.

Yhdysvaltojen talous kasvaa, mutta minkälainen on Trumpin vaikutus?

Aktian uudessa ennusteessa Yhdysvaltojen talouden kasvuvauhti kiihtyy vuonna 2017 erittäin laihan vuoden 2016 jälkeen. Talous kasvoi vaivaiset 1,6 % vuonna 2016, mitä voi pitää pohjanoteerauksena noususuhdanteessa, jota USA on elänyt viime vuodet mutta joka ei koskaan ole oikein päässyt vauhtiin. Tänä vuonna talouskasvusta näyttää tulevan parempi, ja konkreettinen käänne tapahtui jo viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Aktian uuden ennusteen mukaan Yhdysvaltojen talous kasvaa 2,2 % vuonna 2017 ja 2,4 % vuonna 2018. Näkymiin liittyy kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta, jota aiheuttavat presidentti Trumpin kattavat uudistus- ja elvytyslupaukset, joita ei kuitenkaan voi pitää varmoina.

Mutta riippumatta siitä, kuka olisi valittu USA:n presidentiksi, vuodesta 2017 olisi tullut vuotta 2016 parempi. Työllisyys on jatkanut kasvuaan, palkka- ja inflaatiopaineet ovat kasvaneet selvästi ja kotimainen kysyntä on kehittynyt hyvin, vaikka investoinnit ovat edelleen historiallisesti alhaisella tasolla.

Politiikka on ollut tärkeässä roolissa Yhdysvalloissa talven ajan, ja tilanne tulee jatkumaan koko kuluvan vuoden, vaikka intensiteetin täytyykin jossain vaiheessa heiketä. Kesän ennusteessa voimme esittää paremmin käsityksemme USA:n tulevasta talouspolitiikasta, mutta juuri nyt on tyydyttävä arvioihin ja valistuneisiin arvauksiin. Inflaatio on noussut edelleen, mikä näkyy erityisesti palkkapaineina, jotka ovat täysin riippumattomia presidentinvaalien jälkeen nähdyistä inflaatio-odotusten nousupaineista.

Yhdysvaltojen BKT-kasvu ja ISM

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kehittyvistä talouksista nostetta maailmantalouteen

Venäjän talouden näkymät parantuivat asteittain vuoden 2016 aikana paljolti öljynhinnan ja valuutan ansiosta. Aktian uudessa ennusteessa Venäjän talous kasvaa 0,8 % 2017. Kasvu jää vaimeaksi suurten rakenteellisten ongelmien vuoksi ja myös siksi, että talouspolitiikan mahdollisuudet tukea taloutta ovat hyvin rajalliset. Luottamusindikaattorit ennustavat asteittaista parannusta, mutta kotimaisen kysynnän elpyminen kestää kauan, koska ostovoima parantuu erittäin hitaasti ja investointikapasiteetti pysyy suppeana.

Kiinan talouden kehitys on jatkunut odotusten mukaisena, ja vuonna 2016 kasvua oli 6,7 %. Ennustamme kasvun hidastuvan asteittain, ensin 6,4 %:iin 2017 ja sitten 6,1 %:iin 2018. Kotimaisen kulutuksen merkitys Kiinan talouskasvulle on edelleen kasvanut ja myös vienti on yhä hyvin tärkeää. Suurimmat Kiinaa koskevat huolenaiheet ovat tällä hetkellä luotonanto ja yrityssektorin nopeasti lisääntyvä velkaantuminen.

Japanin talouden näkymät ovat edelleen hyvin vaisut. Ennustamme 0,7 %:n kasvua 2017 ja 0,6 %:n kasvua 2018. Erittäin elvyttävänä jatkuva rahapolitiikka samoin kuin finanssipoliittinen elvytys tukevat taloutta, mutta Japanin ongelmana on edelleen välttämättömien rakenneuudistusten puuttuminen. Väestön ikääntyminen ja jäykät työmarkkinat rajoittavat Japanin talouden kasvumahdollisuuksia.
Jaa

Euroalueen kasvu vakaa levottomuuspesäkkeistä huolimatta

Euroalueen suuret ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Laajoja rakennemuutoksia tarvitaan pankkisektorin lisäksi kaikilla talouden osa-alueilla. Ilman niitä kasvu jää vaatimattomaksi, ja kun EKP joskus lopettaa tukiostonsa, näemme kasvun todellisen heikkouden.
Laajasta epävarmuudesta huolimatta euroalueen talous yllättää jatkuvasti vakaudellaan.  Ekspansiivisen rahapolitiikan, alhaisen inflaation ja heikon valuutan yhdistelmä on tukenut euroalueen talouskehitystä.

Brexit-äänestyksen seuraukset ja tulevaan EU-eroon liittyvä epävarmuus painavat EU:ta monin tavoin. Vuoden 2017 monet poliittiset vaalit pitävät huolen siitä, että vuodesta tulee poliittinen jännitysnäytelmä, joka pitää huomion poissa reaalitaloudesta, jos taloudessa ei tapahdu yllättäviä negatiivisia heilahteluja, mikä ei missään tapauksessa ole poissuljettua. Kreikan ja erityisesti Italian ongelmat saattavat roihahtaa uudelleen ilman ennakkovaroitusta, koska ongelmiin ei toistaiseksi ole löydetty pitkän aikavälin ratkaisuja.

Ensimmäisten arvioiden mukaan euroalueen talous kasvoi 1,7 % vuonna 2016. Kehitys oli monessa suhteessa varsin vakaata. Saksan talous kasvoi vuonna 2016 1,9 %, Ranskassa oltiin plussan puolella, 1,1%. Ranskan positiiviset talousluvut ovat erityinen ilon aihe, koska maan talous on pitkään ollut huolestuttava. Espanjan kasvuvauhti jatkuu suhteellisen hyvänä; vuonna 2016 se oli 3,2 %. Kulutus pysyy kasvun pääasiallisena moottorina, mutta näemme investointien lisääntyvän jatkossa.

Ekspansiivinen rahapolitiikka tukee edelleen reaalitalouden kehitystä euroalueella, vaikka EKP maaliskuussa supistaa kuukausittaisia tukiostojaan 80 miljardista 60 miljardiin euroon. Tämä voidaan nähdä tukiostojen lähivuosina tapahtuvan alasajon ensimmäisenä askeleena, jos talous ei muuten yllätä negatiivisesti. Odotettua suuremmat inflaatiopaineet, joita pidämme epätodennäköisinä, voisivat kuitenkin johtaa elvytysohjelman odotettua nopeampaan alasajoon. Aktian ennusteessa korot pysyvät nykyisillä tasoillaan koko ennustejakson.

Joidenkin euroalueen maiden BKT-kasvu

%-muutos edellisestä neljänneksestä Lähteet: Aktia ja Macrobond
EKP on ottanut ensimmäisen varovaisen askeleen tukiostojen alasajoa kohti. Prosessista tulee hidas ja hallittu, jotta sen negatiiviset vaikutukset voidaan minimoida.
Vaikka moni asia viittaa siihen, että talous on vakaantunut merkittävästi viime vuosina, on vaikea tietää, kuinka hyvinvoivia taloudet olisivat ilman EKP:n rahapoliittista elvytystä. Kun rakenneuudistuksia ei ole saatu aikaan, euroalueen kasvupotentiaali jää edelleen alhaiseksi, ja julkinen talous joutuu jatkossa vaikeuksiin nopeasti ikääntyvän väestön vuoksi.

Vuonna 2016 saimme konkreettisia muistutuksia siitä, että Euroopan pankkisektorin ongelmia ei ole ratkaistu. Erityisesti Italiassa pankkisektori oli vaikeuksissa 2016, eikä ongelmiin ole vielä löytynyt ratkaisua. Kannattamattomat liiketoimintamallit ja heikko kannattavuus, vanhentuneet konttoriverkostot, nopeasti kehittyvä toimiala ja haasteellinen korkotaso ovat lisänneet monien pankkien ongelmia ja tehneet ne hyvin konkreettisiksi. Huolestuttavaa on etenkin hoitamattomien lainojen suuri osuus, yli 16 %, ja koko sektorin toiminta vaatii mittavia muutoksia. Pankkisektorin ongelmat Italiassa, mutta myös Saksassa ja monissa muissa Euroopan maissa, alleviivaavat laajojen taloudellisten rakenneuudistusten tarvetta.

Merkittävästi joustavammat tuote- ja työmarkkinat tukisivat kestävän kasvun saavuttamista ja edesauttaisivat kriisitilanteiden välttämistä Euroopassa. Olisi edelleenkin hyvin tärkeää, että Euroopan talousuudistukset eivät kohdistuisi pelkästään meneillään oleviin kriiseihin vaan myös vastaavien ongelmien syntymisen ehkäisemiseen tulevaisuudessa.

Euroalueen työmarkkinatilanne kohentui edelleen syksyn aikana, vaikka muutos onkin hidasta. Joulukuussa työttömyysaste oli 9,6 %. Mm. Espanjassa ja Portugalissa työttömyysaste on laskussa, mutta Kreikassa myönteinen kehitys on pysähtynyt. Suomen työmarkkinat kehittyivät jopa yllättävän positiivisesti vuonna 2016, ja työttömyysaste on huomattavasti parempi kuin euroalueen keskiarvo.

Työttömyysasteet joissakin euroaluemaissa

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

C.Osio

Inflaatio, korot ja valuutta

EKP:n hyvin ekspansiivinen rahapolitiikka jatkuu koko ennustejakson 2017–2018 ajan. Emme odota ohjauskoron nostamista mutta kylläkin tukiostojen asteittaista vähentämistä. Euroalueen erittäin ekspansiivisena jatkuvan rahapolitiikan seurauksena lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina koko ennustejakson ajan, joskin pientä painetta ylöspäin voi tulla vuoden 2018 lopussa.
Jaa

Rahapolitiikka fokuksessa vuoden 2017 aikana

Inflaationäkymät ovat parantuneet hienoisesti, mutta ne ovat edelleen globaalisti hyvin vaisut.

Joidenkin euroalueen maiden inflaatio

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond
Markkinoiden inflatio-odotukset ovat korjaantuneet ylöspäin talven aikana. Donald Trumpin voitto USA:n presidentinvaaleissa lykkäsi varsinkin pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia, jotka nyt ovat 2,5 % heijastaen inflaatiota elvyttävän politiikan odotusta tilanteessa, jossa inflaatio on jo noussut hyvin lähelle tavoitetasoa.

Myös Euroopassa pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia on korjattu ylöspäin, mutta inflaatiopaineet täällä ovat paljon pienemmät, ja inflaatio-odotus on noussut lähelle 1,8 %:a. Euroopassa hintojen odotetaan nousevan huomattavasti hitaammin kuin USA:ssa.

Muuten hintarintamalla ei ole tapahtunut suuria muutoksia talven aikana. Inflaationäkymät ovat parantuneet hienoisesti, mutta ne ovat edelleen globaalisti hyvin vaisut. Talvikuukausien aikana inflaatio on noussut molemmin puolin Atlanttia, mikä kertoo vuoden takaisten energianhintamuutosten pohjavaikutuksista. Vaikutus on tilapäinen, varsinkin Euroopassa, ja maltillisempiin inflaatiolukuihin palataan kevään edetessä.

USA:ssa hintapaineet ovat kasvaneet ja CPI-inflaatio nousi tammikuussa 2,51 %:iin. Pohjainflaatio on pysytellyt noin 1,7 %:ssa, ja moni asia viittaa inflaatiossa olevan nousupainetta. Aktian uudessa ennusteessa USA:n inflaatio nousee 2,2 % 2017 ja 2,4 % 2018. Euroalueella hintapaineet jäävät paljon maltillisemmiksi, ja ennustamme kuluttajahintojen nousevan 1 % vuonna 2017 ja 1,3 % vuonna 2018.
Lyhyet korot eivät vielä nouse, mutta vähitellen.
Korkorintamalla ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen vuoden aikana. Ohjauskorko on edelleen nollassa, EKP on jatkanut joukkovelkakirjalainojen tukiostoja ja lyhyet euriborkorot ovat pysyneet nollan alapuolella. Pitkät valtionlainakorot ovat talven aikana olleet pienessä nousupaineessa, ja vaikka EKP ostaa suuria määriä, poliittinen riski ja talouden vakautta koskeva epävarmuus ovat näkyneet pitkissä koroissa tasoerojen kasvuna. Ranskassa tulevat presidentinvaalit ovat lisänneet epävarmuutta, mikä näkyy korkopreemiona. Sama koskee monia muita maita, joissa odotetaan konkreettisia poliittisia tapahtumia lähitulevaisuudessa.

EKP:n hyvin ekspansiivinen rahapolitiikka jatkuu koko ennustejakson 2017–2018 ajan. Emme odota ohjauskoron nostamista mutta kylläkin tukiostojen asteittaista vähentämistä. EKP ilmoitti joulukuun 2016 kokouksessaan, että se pienentää maaliskuussa 2017 tukiostojen summaa 80 miljardista 60 miljardiin euroon ja pidentää ohjelmaa vuoden 2017 loppuun. Arvioimme keskuspankin jatkavan ostojen supistamista vähitellen vuosien 2017 ja 2018 aikana niin, että pankki, jos muita ulkoisia häiriöitä ei ilmene, voi alkaa kiristää korkoa vuonna 2019.

Lyhyet korot ovat pysyneet melko muuttumattomina viime kuukaudet. Kolmen kuukauden euribor on jatkanut hiljaa alaspäin lähestyen -0,4 %:n talletuskorkoa, kun taas 12 kuukauden euribor on pysynyt lähempänä itse ohjauskorkoa. Euroalueen erittäin ekspansiivisena jatkuvan rahapolitiikan seurauksena lyhyet korot pysyvät hyvin alhaisina koko ennustejakson ajan, joskin pientä painetta ylöspäin voi tulla vuoden 2018 lopussa.

Yhdessä melko vaisujen tulevaisuudennäkymien kanssa ekspansiivinen rahapolitiikka pitää myös Euroopan pitkän korot matalina, vaikka Yhdysvaltojen presidentinvaalit ja niiden jälkeinen aika on johtanut pitkien korkojen pieneen, mutta kuitenkin merkittävään korjaukseen ylöspäin.

Saksan 10 vuoden valtionlainan korko oli noin 0,2 % helmikuun loppupuolella. Näemme Saksan koroissa pientä painetta ylöspäin ja ennustamme koron nousevan hieman nykyisistä tasosoista vuonna 2017 ja nousevan 1 %:iin 2018.

Aktian uudessa ennusteessa Yhdysvaltojen keskuspankki nostaa korkoa kaksi kertaa 2017 ja kaksi kertaa 2018. Pysymme siis aikaisemmassa ennusteessamme melko varovaisesta koronnostotiestä. Yhdysvaltojen talouteen liittyy paljon epävarmuutta, mikä pitää myös korkonäkymät poikkeuksellisen epäselvinä. Tämän ennusteen julkaisuajankohtana saatavilla olevan tiedon perusteella pidämme ennusteen mukaista koronnostotietä todennäköisimpänä.

Emme näe aiheelliseksi odottaa suuria muutoksia pitkään korkoon vuonna 2017, mutta uskomme sen nousevan asteittain 3 %:iin ennustejakson lopulla.

Ennustamme dollarin jatkavan Euroopan poliittista epävarmuutta heijastellen varovaista vahvistumista euroon nähden kesään asti. Euroalueen yllättävän kestävän kasvun sekä poliittisen epävarmuuden vähentymisen vuoksi odotamme kuitenkin, että euro vahvistuu hitaasti suhteessa dollariin.