Maailmantalouden kasvu kiihtyy – Pysyykö Suomi vauhdissa mukana?

Talouskatsaus 4/2017

27.11.2017

Heidi Schauman
Jaa

Tiivistelmä

Maailmantalous kasvaa hyvää vauhtia. Aktian uuden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,7 % vuonna 2017, mikä merkitsee pientä korjausta ylöspäin kesän 3,5 %:sta. Myös vuosina 2018 ja 2019 kasvu pysyy hyvänä 3,6 %:ssa Kehittyvien ja kehittyneiden talouksien välinen ero kasvaa jatkossa, kun kehittyvien talouksien kasvuvauhti kiihtyy ja kehittyneiden talouksien kasvu saavuttaa huippunsa tänä vuonna ja hidastuu sen jälkeen vähitellen alle 2 %:iin.

Suomen talous kasvaa nopeasti. Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Kotimainen kysyntä pysyy hyvänä investointien ja kulutuksen tukemana. Rakennustoiminta vähenee hieman, mutta varsinkin kasvukeskuksissa se jatkuu vilkkaana. Ulkomaankauppaan liittyy epävarmuutta, sillä tavaraviennin kasvu on syksyn aikana osoittanut merkkejä heikentymisestä. Vientimarkkinoiden valoisat näkymät tukevat kuitenkin ajatusta siitä, että myös vientiteollisuuden näkymät ovat suhteellisen hyvät. Tuotantokapasiteetti voi kuitenkin jatkossa heikentää niitä, koska osaavan työvoiman saatavuus ja teknisen kapasiteetin rajallisuus jarruttavat kehitystä lyhyellä aikavälillä.

A.Osio

Maailmantalous on hyvässä kasvussa

Optimismi ja rauhallisuus ovat olleet vallitsevina sekä reaalitaloudessa että markkinoilla vuonna 2017. Jossain määrin rauhallisuus on etenkin markkinoilla myös lisännyt huolta tilanteen pysyvyydestä. Keskuspankkien varovaiset askeleet kohti rahapolitiikan normalisointia ovat myös aiheuttaneet epävarmuutta suhdannetilanteen vahvuudesta ja pysyvyydestä. Aina, kun tietynlaisen pitkään jatkuneen politiikan suunta muuttuu, on syytä noudattaa tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta.
Jaa

Maailmantalous on hyvässä kasvussa

Maailmantalouden kasvu 3,7 %

Lukuun ottamatta juuri rahoitusalan kriisiä edeltäneitä äärettömän nopean kasvun vuosia kuuluvat nykyiset kasvuluvut 2000-luvun parhaimpiin.

Vuonna 2017 maailmantalouden kasvu on nopeutunut, ja vuodesta näyttää tulevan paras sitten vuoden 2011. Lukuun ottamatta juuri rahoitusalan kriisiä edeltäneitä äärettömän nopean kasvun vuosia kuuluvat nykyiset kasvuluvut 2000-luvun parhaimpiin.

Optimismi ja rauhallisuus ovat olleet vallitsevina sekä reaalitaloudessa että markkinoilla vuonna 2017. Jossain määrin rauhallisuus on etenkin markkinoilla myös lisännyt huolta tilanteen pysyvyydestä. Keskuspankkien varovaiset askeleet kohti rahapolitiikan normalisointia ovat myös aiheuttaneet epävarmuutta suhdannetilanteen vahvuudesta ja pysyvyydestä. Aina, kun tietynlaisen pitkään jatkuneen politiikan suunta muuttuu, on syytä noudattaa tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta.

Maailmankaupan kasvu on jatkunut nopeana, mikä on elvyttänyt sijoitushalukkuutta maailmalla. Kasvava luottamus tulevaisuuteen ilmenee esimerkiksi maailman ostopäällikköindeksistä ja tukee edelleen myönteistä kehitystä. Erityisen selvästi ovat parantuneet teollisuuden näkymät monien vaikeiden vuosien jälkeen.

Vaikka talous kasvaa kiihtyvällä nopeudella, inflaatio pysyy globaalisti katsoen edelleen hitaana. Energian hintojen vaikutuksesta kesän aikana nopeutunut inflaatio on syksyllä jälleen hidastunut. Varsinkin Euroopassa inflaatio-odotukset ovat edelleen heikot, eivätkä markkinat sen paremmin kuin ammattimaiset ennusteiden laatijatkaan odota inflaation palaavan 2 %:iin.

Maailman poliittinen ja geopoliittinen tilanne on edelleen epävakaa. Vaikka yleinen taloustilanne näyttää Euroopassa hyvältä, monet levottomuutta lisäävät tekijät voivat nopeasti pahentua, ja Katalonia on uhkatekijöistä suurin. Katalonian tilanne on hämmentänyt syksyn aikana, mutta markkinat ovat pysyneet rauhallisina huolimatta monien yritysten päätöksistä muuttaa pois Kataloniasta. Jos tilanteen epävakaus jatkuu, se vaikuttaa kielteisesti Espanjan BKT:hen.

Brexit-prosessi etenee, mutta Ison-Britannian lähtöön EU:sta liittyy paljon epävarmuutta, ja muodollisen eron yhteydessä voi syntyä uutta turbulenssia. Myös Italian poliittinen tilanne on hauras ja taloustilanne heikko. Pankkisektorilla toteutetuista rakenteellisista uudistuksista huolimatta jäljellä on vielä suuria huolenaiheita.

Pohjois-Korean tilanne aiheuttaa huolta maailmanlaajuisesti. Toistaiseksi markkinat eivät ole osoittaneet suurta levottomuutta, mutta tilanteen mahdollinen kärjistyminen lisää markkinoiden varovaisuutta. Aasiassa Kiinan talous on edelleen huomion keskipisteessä. Vuodesta 2017 näyttää tulevan vuosi, jona taloutta tukeva talouspolitiikka on nopeuttanut kasvua yli odotusten. Kiinan näkymiin liittyy kuitenkin tavallista enemmän riskejä monien tekijöiden kehittyessä huolestuttavaan suuntaan. Esimerkkeinä tästä mainittakoon velkaantuneisuus ja asuntomarkkinat.

Kokonaiskuvan muodostaminen Yhdysvaltojen talousnäkymistä on edelleen vaikeaa. Luottamus on hyvä, työttömyys ennätysmäisen alhainen ja kasvu on päässyt vuoden 2017 jälkipuoliskolla uuteen vauhtiin. Keskuspankki lähestyy seuraavaa koronnostoa talven aikana, ja samalla se alkoi lokakuussa supistaa taseitaan. Uuden pääjohtajansa Jerome Powellin johdolla keskuspankki jatkaa politiikkansa varovaista kiristämistä epävarmassa ympäristössä. Poliittiset tavoitteet edistyvät tahmeasti. Lähinnä verouudistus etenee, mutta poliittisen skandaalin seuratessa toistaan on syntynyt ympäristö, jossa talouskysymyksiin kiinnitetään yhä vähemmän huomiota.

Euroopassa keskustelut EU:n ja euroalueen syventämisestä jatkuvat sekä Ranskasta että Saksasta tehtyjen avauksien jälkeen. Myös komissio on esitellyt visioitaan. Me täällä Suomessa olemme myös havahtuneet tähän keskusteluun. Hallitus on ottanut kantaa sellaisen yhteisen valuuttarahaston kehittämiseen, joka voisi toimia viranomaisena, mikäli jokin euroalueen maa menettäisi maksukykynsä. Suomi suosittelee siis jäsenvaltioille entistä suuremman vastuun ottamista omasta taloudestaan. Tässä tilanteessa Suomi vastustaa liittovaltiorakenteita ja luottaa siihen, että toimiva markkinamekanismi riittää. Kysymys kuuluu, riittääkö tämä.

Vaikka yleinen taloustilanne näyttää Euroopassa hyvältä, monet levottomuutta lisäävät tekijät voivat nopeasti pahentua, ja Katalonia on uhkatekijöistä suurin.

Maailmantalouden kasvu

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Ennuste

Maailmantalous kasvaa hyvää vauhtia. Aktian uuden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,7 % vuonna 2017, mikä merkitsee pientä korjausta ylöspäin kesän 3,5 %:sta. Myös vuosina 2018 ja 2019 kasvu pysyy hyvänä 3,6 %:ssa.

Maailmantalouden kasvuennusteet

%-muutos vuoden takaa Lähteet: Aktia ja Macrobond

Maailmantalous kasvaa hyvää vauhtia. Aktian uuden ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,7 % vuonna 2017, mikä merkitsee pientä korjausta ylöspäin kesän 3,5 %:sta. Myös vuosina 2018 ja 2019 kasvu pysyy hyvänä 3,6 %:ssa. Kehittyvien ja kehittyneiden talouksien välinen ero kasvaa jatkossa, kun kehittyvien talouksien kasvuvauhti kiihtyy ja kehittyneiden talouksien kasvu saavuttaa huippunsa tänä vuonna ja hidastuu sen jälkeen vähitellen alle 2 %:iin.  Olemme korjanneet euroalueen ennustettamme ylöspäin kolmen vuosineljänneksen vahvojen talouslukujen jälkeen, ja ennuste vuodelle 2017 on nyt 2,3 %, ja vuodelle 2018 se on 2,1 %

Pitkällä aikavälillä arvioimme euroalueen kasvupotentiaalin kuitenkin heikoksi. Jatkuvasti vanheneva väestö aiheuttaa Euroopan talouksille paineita, ja rakenteellisten uudistusten puuttuminen monissa jäsenvaltioissa hidastaa potentiaalista kasvua nykyisen hyvän suhdannevaiheen jälkeen.

Kehittyvissä talouksissa kasvuvauhti saavuttaa 4,8 % vuonna 2018 ja 4,9 % vuonna 2019. Kehittyneissä talouksissa vuodesta 2017 tulee paras vuosi, ja jatkossa kasvu hidastuu hieman. Vuonna 2018 kasvun ennustetaan olevan 2,0 %, ja vuoden 2019 ennuste on 1,7 %. Käsitys kehittyneiden maiden suhdannetilanteesta on jonkin verran parantunut vuonna 2017, mutta ei kuitenkaan niin paljon kuin kehittyvissä talouksissa.



Maailman vienti

6 kk liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia ja Macrobond

Myönteinen suhdannevaihe jatkuu Euroopassa


Vaikka EKP on alkanut varovasti viestittää rahapoliittisten elvytystoimien vähentämisestä vuonna 2018 ja siitä, että suunta mahdollisesti kääntyy sekä hieman kiristyy vuonna 2019, rahapolitiikka tukee edelleen kasvua.

Euroopan talousnäkymät ovat edelleen parantuneet kesän ja syksyn aikana. Olemme korjanneet ylöspäin euroalueen vuoden 2017 kasvuennustettamme 2,3 %:iin ja odotamme kasvun jatkuvan hyvällä 2,1 %:n tasolla vuonna 2018. Luottamus talouteen on pysynyt hyvänä ja varsinkin teollisuus on kehittynyt hyvin vuonna 2017. Palvelusektorilla luottamus on sen sijaan heikentynyt hieman, vaikka taso on edelleen korkea.

Euroopan näkökulmasta kasvun laaja-alaisuus on myös hyvin tervetullutta. Kaikissa euroalueen maissa talous kasvaa, ja investointien osuus BKT:stä on kääntynyt nousuun useissa euromaissa, mutta ei kuitenkaan Italiassa. Useimpiin euroalueen maihin verrattuna investointien osuus Suomessa on suuri, ja vuosina 2016 ja 2017 havaittu muutos on vaikuttava.

Vaikka EKP on alkanut varovasti viestittää rahapoliittisten elvytystoimien vähentämisestä vuonna 2018 ja siitä, että suunta mahdollisesti kääntyy sekä hieman kiristyy vuonna 2019, rahapolitiikka tukee edelleen kasvua. Investointihalukkuus ja maailmankaupan kasvu tukevat myös Euroopan talouksia, kun taas öljyn hinnannousu ja euron vahvistuminen jarruttavat kasvua. Juuri nyt myönteiset vaikutukset näyttävät kuitenkin vallitsevilta.

Nyt EKP:n tukitoimien alasajon lähestyessä tärkeä kysymys on, miten vahvaa kasvu on ja miten hyvin se kestää ilman nykyisiä rahapoliittisia kannustimia.

Euroopan keskuspankki vähentää tukiostojaan vuonna 2018 ja lopulta lopettaa ne, minkä jälkeen korkoja voidaan vähitellen nostaa, jos reaalitalous ja korkonäkymät sen sallivat. Inflaatio on edelleen nopeutunut hyvin varovasti, ja pitkän aikavälin korko-odotukset alittavat edelleen selvästi EKP:n tavoitteen lähes 2 %:n korkotasosta.

Odotettua suurempi inflaatiopaine, jota pidämme varsin epätodennäköisenä, voi kuitenkin johtaa tukiohjelman nyt ennakoitua nopeampaan alasajoon. Aktian ennusteen mukaan korot pysyvät vuonna 2018 nykytasolla, mutta ensimmäinen koronnosto tapahtuu vuoden 2019 aikana, mikäli talouden kehitys sen sallii.

Rahapolitiikan lisäksi rakenteelliset muutokset ovat tärkeitä euroalueen pitkän aikavälin kehitykselle. Saksassa uudistusinto on selvästi laskenut, ja laaja koalitio, jonka syntyminen näyttää Saksassa todennäköiseltä, pystyy lähivuosina tuskin toteuttamaan suuria uudistuksia. Presidentti Macronilla on Ranskassa kunnianhimoinen uudistussuunnitelma. Jos hän onnistuu saamaan vaaliohjelmansa läpi edes osittain, Ranskan pitkän aikavälin näkymät kirkastuvat huomattavasti. Macronin hiipuva suosio viittaa kuitenkin siihen, että ranskalaiset eivät ehkä halua yhtä suuria uudistuksia, kuin presidentti toivoo näkevänsä.

Espanjan taloustilanne on Katalonian itsenäisyyspyrkimysten vuoksi vaikeutunut huomattavasti. Tarpeelliset talousuudistukset ovat jäissä, ja vuonna 2018 Espanjassa keskitytään luultavasti sammuttamaan palopesäkkeitä ja ratkaisemaan poliittisia pulmakysymyksiä. Vaikka Espanjassa tehtiin useita suuria rakenneuudistuksia finanssikriisin jälkeen, talouden pitkän aikavälin toimivuuden takaamiseksi tarvittavien kiireellisten uudistusten luettelo on edelleen pitkä. Varsinkin nuorten syrjäytymiseen ja heikkoon työmarkkinatilanteeseen olisi löydettävä ratkaisut.

Italian tilanne on edelleen vaikea, vaikka pankkisektorin ongelmat on osittain korjattu. Poliittinen epävarmuus, valtavissa vaikeuksissa oleva julkinen sektori, hoitamattomien lainojen suuri määrä ja katastrofaalisen matala työllisyystaso ovat vain muutamia Italiaa vaivaavista ongelmista.

Vaikka Espanjassa tehtiin useita suuria rakenneuudistuksia finanssikriisin jälkeen, talouden pitkän aikavälin toimivuuden takaamiseksi tarvittavien kiireellisten uudistusten luettelo on edelleen pitkä. Varsinkin nuorten syrjäytymiseen ja heikkoon työmarkkinatilanteeseen olisi löydettävä ratkaisut.

BKT, jotkut maat

Indeksi, 2008=100 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Yhdysvallat: suhdannetilanne on parantunut, mutta heikentymisriskit ovat edelleen vallitsevia

BKT:n kasvu viimeisten kahden vuosineljänneksen aikana ja luottamus talouteen viittaavat siihen, että Yhdysvaltain talous on ainakin väliaikaisesti saavuttanut hieman paremman kasvuvaiheen samalla, kun muu maailmantalous kehittyy entistä ripeämmin.

Yhdysvaltojen bkt-kasvu ja talousluottamus

% ja saldoluku Lähteet: Aktia ja Macrobond

BKT:n kasvu viimeisten kahden vuosineljänneksen aikana ja luottamus talouteen viittaavat siihen, että Yhdysvaltain talous on ainakin väliaikaisesti saavuttanut hieman paremman kasvuvaiheen samalla, kun muu maailmantalous kehittyy entistä ripeämmin. Aktian uuden ennusteen mukaan Yhdysvaltain talous kasvaa 2,2 % vuonna 2017 ja 2,1 % vuonna 2018. Olemme siis korjanneet ennustettamme ylöspäin elokuusta, mikä johtuu syksyllä hieman parantuneista suhdanteista. Yhdysvalloissa vallitsee edelleen suuri poliittinen epävarmuus, mutta yhä harvemmat edellyttävät enää finanssipoliittista vetoapua.

Suhdannetilanteen kohenemisesta huolimatta Yhdysvaltain taloudessa on nähtävissä merkkejä levottomuudesta. Työmarkkinat näyttävät etenkin alimmissa tuloluokissa jatkuvasti kiristyvän, mutta kaiken kaikkiaan ei yksiselitteisiä signaaleja talouden ylikuumenemisesta ole näkyvissä. Samalla merkkejä Yhdysvaltain talousnäkymien epävarmuuden lisääntymisestä on edelleen olemassa. Inflaationäkymät ovat yhä epävarmat, ja varsinkin heikko palkkakehitys aiheuttaa huolta. Inflaatiodynamiikan poikkeavuus kokemusperäisestä kaavasta lisää epävarmuutta korkotason kehityksestä ja myös reaalitalouden suunnasta. Tästä epävarmuudesta huolimatta keskuspankki kiristää rahapolitiikkaa, koska sen mielestä inflaatio on lähitulevaisuudessa nopeutumassa.

Venäjän talouskasvu nopeutuu

Kehittyneissä talouksissa talouden elpyminen on vahvistunut, mutta maailmantalouden kasvusta vastaavat edelleen pääasiassa kehittyvät taloudet.

Venäjän luottamusindikaattorit

Saldoluku Lähteet: Aktia ja Macrobond

Kehittyneissä talouksissa talouden elpyminen on vahvistunut, mutta maailmantalouden kasvusta vastaavat edelleen pääasiassa kehittyvät taloudet. Tämä kuva korostuu vuoden 2017 lopulla ja vuonna 2018. Varsinkin Venäjän tilanne on vuonna 2017 kääntynyt parempaan suuntaan, mikä luo myös Suomen taloudelle mahdollisuuksia saada vetoapua.

Aktian uuden ennusteen mukaan Venäjän talous kasvaa 1,7 % vuonna 2017 ja 1,7 % vuonna 2018, kun kasvu jäi vuonna 2016 hieman negatiiviseksi. Olemme korjanneet elokuista ennustettamme ylöspäin, koska olemme saaneet parempia tilastoja, ja moni seikka viittaa öljyn hinnan pysymiseen myös jatkossa Venäjän taloutta hyödyttävällä tasolla. Venäjän talousnäkymät ovat parantuneet yksityisen kotimaisen kulutuskysynnän elpymisen myötä, mutta pitkän aikavälin näkymät ovat edelleen vaimeat, ja jo nyt on nähtävissä merkkejä kapasiteettiongelmista. Myös investoinnit ovat vuonna 2017 kehittyneet hyvin, mutta tämä johtuu lähinnä muutamasta suuresta projektista, ja investointien yleiskuva on edelleen heikko. Heikot tulevaisuudennäkymät laimentavat investointihalukkuutta, ja pikaista käännettä tähän trendiin ei juuri ole odotettavissa.

Luottamusta kuvaavat indikaattorit antavat yhä varsin myönteisen kuvan Venäjän suhdanteista, vaikka ne ovat vuonna 2017 heikentyneet. Kotimainen kysyntä elpyy vain vähitellen, koska ostovoima kohenee hyvin hitaasti ja investointikapasiteetti on edelleen rajallinen. Talouskasvu jää vaisuksi suurten rakenteellisten ongelmien vuoksi mutta myös siksi, että mahdollisuudet tukea kasvua talouspoliittisin keinoin ovat hyvin vähäiset.

 Kiinassa elvytyspolitiikka on auttanut pitämään talouskasvun nopeana vuonna 2017. Ennustamme kasvun olevan 6,8 % vuonna 2017 ja hidastuvan 6,6 %:iin vuonna 2018 ja 6,2 %:iin vuonna 2019. Talouskasvun vahvuus on yllättänyt vuonna 2017 maan noudattaman elvyttävän politiikan ansiosta, mutta sen taustalla vaikuttaa myös nopeasti kasvava ulkomaankauppa. Siksi olemme korjanneet Kiinaa koskevaa vuoden 2018 ennustettamme ylöspäin. Luottojen määrän nopea lisääntyminen ja suuri velkaantuneisuus ovat hieman pitemmällä aikavälillä huolestuttavia piirteitä Kiinan taloudessa. Varsinkin yritysten velkaantuneisuus on lisääntynyt hyvin nopeasti. Jos Kiinan kasvu siirtyy vähemmän velkavetoiselle ja kestävämmälle pohjalle vuosina 2018 ja 2019, ennuste sisältää merkittävän hidastumisriskin. Pitemmällä aikavälillä kasvun painopisteen siirtäminen pois liian velkavetoisesta mallista olisi kuitenkin myönteinen asia. Kotimainen kysyntä kannattelee Kiinan kasvua ja etenkin kaupungistuminen tukee edelleen kasvunäkymiä samalla, kun väestön ikääntyminen jarruttaa kasvua vielä pitkään.


Japanin talouskasvu on päässyt vauhtiin vuosina 2016 ja 2017. Ennusteemme mukaan kasvu on 1,5 % vuonna 2017 ja 1,0 % vuonna 2018, mikä merkitsee selvää parannusta kesän ennusteista. Investointivetoinen ulkomainen kysyntä on tukenut Japanin talouden elpymistä, mutta myös kotimaisilla tukitoimilla on ollut vaikutusta. Inflaationäkymät ovat edelleen heikot, ja suuri julkisen talouden velkataakka painaa Japanin kasvunäkymiä, joten kasvun nopeutuminen jää tilapäiseksi. Ikääntynyt väestö ja laahaavat työmarkkinat rajoittavat nykytilanteessa Japanin talouden kasvumahdollisuuksia.

Kiinan ostopäällikköindeksit

Saldoluku Lähteet: Aktia ja Macrobond

Merkittäviä riskejä

Ennuste pohjautuu arvioomme todennäköisimmästä kehityksestä seuraavien kahden vuoden aikana. Ennusteeseen liittyvät riskit ovat suuria, mutta suhteellisen tasapainoisia. Suuret laskusuuntaiset riskit ovat edelleen jossain määrin vallitsevia, mutta noususuuntaisia riskejä ei tule väheksyä. Viimeksi kuluneen vuoden aikana maailmantalouden vahvuus on yllättänyt, ja varsinkin alueet, jotka ovat hyvin riippuvaisia teollisuudesta ja investoinneista, ovat elpyneet yllättävän voimakkaasti.

Euroalueella poliittinen riski on jonkin verran vähentynyt, mutta rahapoliittinen riski on kasvanut sitä mukaa kuin EKP:n tukiohjelman alasajo lähestyy. Ensimmäinen vaihe toteutuu vuodenvaihteessa, kun EKP puolittaa tukiostonsa. Syyskuussa tapahtuu seuraava kiristystoimi, kun ostot mahdollisesti loppuvat kokonaan tai niitä supistetaan vielä viimeisen kerran. Kysymys siitä, miten euroalueen valtionvelkakirjojen markkinat reagoivat kysynnän heikkenemiseen, jää vielä avoimeksi. Selkeänä riskinä on kuitenkin markkinoiden korjausliike, ja erityisen riskialttiita ovat periferiamaiden joukkovelkakirjalainat.

Yhdysvalloissa myös rahapolitiikka on riski, koska keskuspankki supistaa tulevina vuosina tasettaan jättämällä jatkamatta aiempia tukiostojaan. Vaikka prosessi on hidas ja etenee varovasti, muutos voi aiheuttaa epävarmuutta varsinkin, jos ohjauskorot nousevat samanaikaisesti. Vaikka rahapolitiikan normalisointi on nykytilanteessa tavoittelemisen arvoinen päämäärä, tähän prosessiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Yhdysvalloissa myös poliittinen epävakaus on huomattava.

Aasiassa Kiinan talouteen liittyy suuri epävarmuus. Suurin riski on talouskasvun hallitsematon romahtaminen velkaantuneisuusongelmien seurauksena. Muuten alueella ovat merkittävimpiä Pohjois-Koreaan liittyvät geopoliittiset riskit.

B.Osio

Korkojen nousua odotettavissa

Korot ovat pysyneet kuusi vuotta epätavallisen alhaisina, eivätkä euroalueen lyhyet korotkaan ole tänä aikana nousseet. Nyt on ensimmäistä kertaa nähtävissä merkkejä korkojen noususta ennustekauden aikana. Muutokset jäävät edelleen marginaalisiksi ja niitä on odotettavissa vasta vuonna 2019, mutta suunta on muuttumassa, minkä merkitystä ei pidä aliarvioida.
Jaa

Korkojen nousua odotettavissa

Korot ovat pysyneet kuusi vuotta epätavallisen alhaisina, eivätkä euroalueen lyhyet korotkaan ole tänä aikana nousseet. Nyt on ensimmäistä kertaa nähtävissä merkkejä korkojen noususta ennustekauden aikana.

Inflaatio

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond

Korot ovat pysyneet kuusi vuotta epätavallisen alhaisina, eivätkä euroalueen lyhyet korotkaan ole tänä aikana nousseet. Nyt on ensimmäistä kertaa nähtävissä merkkejä korkojen noususta ennustekauden aikana. Muutokset jäävät edelleen marginaalisiksi ja niitä on odotettavissa vasta vuonna 2019, mutta suunta on muuttumassa, minkä merkitystä ei pidä aliarvioida.

EKP nosti ohjauskorkoaan viimeksi vuonna 2011. Sen jälkeen seurasi pitkäksi venähtänyt ajanjakso, jonka aikana rahapoliittiset kannustimet kasvoivat. Yhdysvaltain keskuspankki aloitti rahapolitiikkansa varovaisen kiristämisen vuoden 2015 lopussa. Nyt moni asia viittaa siihen, että Euroopan keskuspankki olisi valmis samaan noin kolmen ja puolen vuoden viiveellä.

Aktian uuden ennusteen mukaan EKP lakkauttaa nykyisen osto-ohjelmansa vuoden 2018 kuluessa. Keskuspankin ilmoituksen mukaan tukiostot puolitetaan 30 miljardiin euroon kuukaudessa tammikuussa 2018 ja pidetään sillä tasolla syyskuuhun asti. Taloustilanteen mukaan keskuspankki voi sen jälkeen vielä pidentää tukiostojen voimassaoloa. Pidämme todennäköisimpänä kolmen kuukauden pidennystä. EKP:n purettua tukiosto-ohjelmansa seuraava askel on korkojen nosto. Arvioidemme mukaan todennäköisintä on ensimmäinen koronnosto vuoden 2019 puolivälissä, minkä jälkeen korkoja ei enää nosteta vuoden 2019 aikana.

Yhdysvalloissa odotamme nykyisen varovasti kiristyvän politiikan linjan jatkuvan, vaikka näkymiä hallitsee epätavallisen suuri epävarmuus, kun keskuspankki saa Jerome Powellin uudeksi pääjohtajaksi ja samalla myös monet muut keskuspankin johtoon kuuluvat henkilöt vaihtuvat. Aktian uuden ennusteen mukaan Yhdysvaltain keskuspankki nostaa korkoa joulukuussa pidettävässä kokouksessa ja jatkaa rahapolitiikkansa kiristämistä kahdella koronnostolla ensi vuonna ja kahdella sitä seuraavana vuonna. Koronnostojen ohella keskuspankki myös tietoisesti ja varovasti supistaa tasettaan jättämällä sijoittamatta edelleen aiempia tukiostojaan, mitä se on tehnyt tähän asti.

Inflaatio

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond

EKP:n purettua tukiosto-ohjelmansa seuraava askel on korkojen nosto. Arvioidemme mukaan todennäköisintä on ensimmäinen koronnosto vuoden 2019 puolivälissä, minkä jälkeen korkoja ei enää nosteta vuoden 2019 aikana.

Korot ja valuutta

Ennuste 2017-2019 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Ohjauskorot

% Lähteet: Aktia ja Macrobond

Rahapolitiikan normalisointi on päässyt vauhtiin, mikä muuttaa rajoitusalan toimintaympäristöä. Markkinoiden näkökulmasta osto-ohjelman purkaminen merkitsee huomattavaa riskiä levottomuuden lisääntymisestä markkinoilla ja aiheuttaa spekulaatioita siitä, miten EKP:n jättämä tyhjä tila täytetään. Reaalitalouden kannalta keskeinen kysymys on, miten hyvin talous kestää ympäristössä, jossa ei ole heikkoa valuuttaa, halpaa öljyä eikä runsaan löysän rahan politiikkaa. Muutosprosessissa voi aina tapahtua yllätyksiä, ja suurena kysymyksenä on, kehittyykö taustainflaatiopaine riittävän suureksi.

Inflaatio-odotuksissa tai inflaatiokehityksessä ei ole viime kuukausina tapahtunut suuria muutoksia. Euroalueella inflaatio-odotukset ovat pysyneet maltillisina. Markkinoiden pitkän aikavälin odotukset ovat marraskuussa nousseet kesän pohjalukemista noin 1,7 %:iin  Lyhyellä aikavälillä markkinoiden inflaatio-odotukset ovat edelleen noin 1,2 %, mikä vastaa yleisesti hidasta inflaatiovauhtia. Syksyn aikana inflaatiovauhti on nopeutunut hieman ja on nyt noin 1,5 %. Välimatka deflaatiouhkaan on turvallinen, mutta samalla taso on liian kaukana 2 %:sta, jotta inflaation voitaisiin sanoa vastaavan keskuspankin tavoitetta.

Yhdysvalloissa inflaatio on kesän ja syksyn aikana pysytellyt samalla tasolla kuin euroalueella. Markkinoiden inflaatio-odotukset ovat siellä kuitenkin huomattavasti vakaammat, ja sekä lyhyen että pitkän aikavälin inflaatio-odotukset kuvastavat markkinoiden luottamusta siihen, että keskuspankki saavuttaa inflaatiotavoitteensa.

Aktian uudessa ennusteessa Yhdysvaltain inflaatio on keskimäärin 2 % vuonna 2017 ja nousee 2,1 %:iin vuosina 2018 ja 2019. Euroalueella hintapaineet pysyvät maltillisempina, ja ennustamme kuluttajahintojen nousevan 1,6 % vuonna 2017, 1,5 % vuonna 2018 ja 1,6 % vuonna 2019.

Rahapolitiikan normalisointi on päässyt vauhtiin, mikä muuttaa rajoitusalan toimintaympäristöä. Markkinoiden näkökulmasta osto-ohjelman purkaminen merkitsee huomattavaa riskiä levottomuuden lisääntymisestä markkinoilla ja aiheuttaa spekulaatioita siitä, miten EKP:n jättämä tyhjä tila täytetään.

Pitkät korot

% Lähteet: Aktia ja Macrobond
Lyhyissä markkinakoroissa emme odota tapahtuvan suuria muutoksia. Lyhyet korot ovat pysyneet viime kuukausina suurin piirtein ennallaan. 3 kuukauden euribor on jatkanut hidasta laskuaan kohti ottolainauskorkoa, joka on -0,4 %, ja samoin 12 kuukauden euribor. Nousuliikettä ei ole vielä tapahtunut, ja sitä voidaan odottaa vasta, kun merkkejä vähintään talletuskoron lähtemisestä nousuun on havaittavissa.

Vuonna 2017 ovat Euroopan pitkät korot liikkuneet maakohtaisten riskien mukaisesti, vaikka EKP:n osto-ohjelma on vaimentanut liikkeitä. Myös ilmoitus siitä, että EKP:n tukiostot eivät välttämättä lopu syyskuussa 2018, on loppusyksystä kaventanut korkoeroja. Saksan pitkä korko on noussut maltillisesti vuodenvaihteen 0,2 %:sta marraskuun noin 0,4 %:iin. Saksan korossa näyttää olevan hieman nousupainetta, ja ennustamme koron pysyvän suunnilleen nykytasolla vuoden 2017 loppuun mutta nousevan maltillisesti 1 %:iin vuonna 2018.

Euro on vuonna 2017 vahvistunut voimakkaasti suhteessa dollariin, mutta syyskuun huippunoteerausten jälkeen se on laskenut noin 1,16:n tasolle. Emme odota suuria valuutan kurssimuutoksia vuoden 2017 lopulla, mutta rahapolitiikan suhteellinen muutos ja varsinkin EKP:n ilmoitus osto-ohjelman päättymisen jättämisestä avoimeksi auttaa lyhyellä aikavälillä jonkin verran pitämään euron kurssia alhaisena. Pitkällä aikavälillä odotamme kurssin mahdollisesti jossain määrin vahvistuvan vuonna 2018.

EUR/USD-valuuttakurssi

. Lähteet: Aktia ja Macrobond

C.Osio

Kasvu jatkuu Suomessa vahvana

Suomen talous kasvaa nopeasti. Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Kotimainen kysyntä pysyy hyvänä investointien ja kulutuksen tukemana. Rakennustoiminta vähenee hieman, mutta varsinkin kasvukeskuksissa se jatkuu vilkkaana. Ulkomaankauppaan liittyy epävarmuutta, sillä tavaraviennin kasvu on syksyn aikana osoittanut merkkejä heikentymisestä. Vientimarkkinoiden valoisat näkymät tukevat kuitenkin ajatusta siitä, että myös vientiteollisuuden näkymät ovat suhteellisen hyvät. Tuotantokapasiteetti voi kuitenkin jatkossa heikentää niitä, koska osaavan työvoiman saatavuus ja teknisen kapasiteetin rajallisuus jarruttavat kehitystä lyhyellä aikavälillä.
Jaa

Kasvu jatkuu Suomessa vahvana

Suomen talous kasvaa nopeasti. Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019.

BKT-kasvuennuste

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Suurin osa vuoden 2017 tilastotiedoista on nyt saatu, ja kaikki viittaa siihen, että vuodesta 2017 tulee taloudellisesti historiallisen hyvä vuosi.
Suomen talous kasvaa nopeasti. Aktian uuden ennusteen mukaan BKT kasvaa 3,1 % vuonna 2017, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Kotimainen kysyntä pysyy hyvänä investointien ja kulutuksen tukemana. Rakennustoiminta vähenee hieman, mutta varsinkin kasvukeskuksissa se jatkuu vilkkaana. Ulkomaankauppaan liittyy epävarmuutta, sillä tavaraviennin kasvu on syksyn aikana osoittanut merkkejä heikentymisestä. Vientimarkkinoiden valoisat näkymät tukevat kuitenkin ajatusta siitä, että myös vientiteollisuuden näkymät ovat suhteellisen hyvät. Tuotantokapasiteetti voi kuitenkin jatkossa heikentää niitä, koska osaavan työvoiman saatavuus ja teknisen kapasiteetin rajallisuus jarruttavat kehitystä lyhyellä aikavälillä.

Suurin osa vuoden 2017 tilastotiedoista on nyt saatu, ja kaikki viittaa siihen, että vuodesta 2017 tulee taloudellisesti historiallisen hyvä vuosi. Kasvun laaja-alaisuus lisääntyi vuoden 2017 alussa, kun vientiluvuissa tapahtui merkittävä kasvuloikka. Jo vuonna 2016 kulutus ja investoinnit kasvoivat, mutta vuoden 2017 aikana koneisiin ja tuotantolaitoksiin tehtyjen investointien osuus investointien kasvusta on jatkuvasti lisääntynyt rakennusinvestointien oltua muutaman vuoden ajan hallitsevina.

Suomen talous kasvoi 1,9 % vuonna 2016, mutta vuonna 2017 se on kasvanut huomattavasti euroalueen keskiarvoa nopeammin, vaikka vuosi kokonaisuudessaan on tarjonnut monia myönteisiä yllätyksiä myös koko euroalueella. Vuoden 2016 lopulla alkanut investointien vauhdittama kasvu on vaikuttanut myönteisesti koko maailmantalouteen, mutta varsinkin Suomen kaltaiset maat, joiden suuri ulkomaankauppa keskittyy investointitavaroihin ja niiden oheispalveluihin, ovat saaneet siitä vetoapua. Monet Suomen vientikaupan tärkeät kohdealueet, kuten Venäjä ja euroalue, ovat vuonna 2017 kehittyneet hyvin.

Parantunut kilpailukyky, joka johtuu osittain kilpailukykysopimuksesta, mutta myös työkustannusten kehityksestä tärkeimmissä kilpailijamaissa, on myös auttanut parantamaan näkymiä.
Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia. Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia.

Luottamus

Kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond
Tilastokeskuksen alustavien BKT-lukujen mukaan Suomen talous kasvoi vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä edellisestä vuosineljänneksestä 1,1 %, mikä vahvisti kuvaa kasvun jatkumisesta hyvänä myös vuoden jälkipuoliskolla, vaikka kasvu hieman laantui toisella vuosineljänneksellä.

Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia. Vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista valmistellaan parhaillaan. Meidän olisi tärkeää saada aikaan uudistus, joka parantaa tasa-arvoa ja edistää työllistymistä heikentämättä samalla syntyvyyttä. Suurempi joustavuus ja sen huomioonottaminen, että lapsuus ei pääty lapsen täyttäessä 1 tai 3 vuotta, ovat tämän kokonaisuuden tärkeitä rakennuspalikoita.

Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistus on monimutkainen valmisteltavana oleva kokonaisuus. Sen lisäksi tarvitsemme kuitenkin muun muassa verouudistusta ja uudelleenjärjestelyjä työmarkkinoilla, jotta nykyistä selvästi korkeamman työllisyystason saavuttamisen edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät. Suomen ikärakenne vaatii nopeita toimia työllisyyden lisäämiseksi, jotta pystyisimme säilyttämään vallitsevan julkisten palveluiden tason suurten ikäluokkien saavuttaessa ikäkauden, jossa terveydenhoitokustannukset nousevat jyrkästi. Tähänastiset muutokset eivät riitä, vaan tarvitaan syvällisempiä ja kattavampia uudistuksia. Syksyn työmarkkinakierros on ollut toistaiseksi lupaava ja osoittaa, että työmarkkinaosapuolet ymmärtävät paikallisten ratkaisujen tarpeen. Nyt se muodostaa hyvän perustan Suomen työmarkkinamallin edelleen kehittämiselle. Suomen näkökulmasta hyvä suhdannetilanne tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tehdä vielä laajempia uudistuksia.

Ennuste

Suomen BKT-ennuste

%-muutos edellisestä vuodesta Lähteet: Aktia ja Macrobond
Olemme korjanneet ennustettamme vuodelle 2018 poikkeuksellisen paljon ylöspäin (2,0 %:sta 2,6 %:iin), mikä johtuu investointien parantuneista näkymistä ja kulutuksen hyvän kehityksen jatkumisesta, ja vaikka ulkomaankauppa ei kasvaisi yhtä hyvin kuin vuonna 2017, myös vienti lisääntyy nopeasti.
Aktian uuden ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,1 %, 2,6 % vuonna 2018 ja 2,2 % vuonna 2019. Olemme korjanneet ennustettamme vuodelle 2018 poikkeuksellisen paljon ylöspäin (2,0 %:sta 2,6 %:iin), mikä johtuu investointien parantuneista näkymistä ja kulutuksen hyvän kehityksen jatkumisesta, ja vaikka ulkomaankauppa ei kasvaisi yhtä hyvin kuin vuonna 2017, myös vienti lisääntyy nopeasti.

Vuonna 2017 kasvu on ollut epätavallisen tasapainoista, kun investoinnit sekä rakentamisessa että kone- ja tuotantolaitehankinnoissa ja lisäksi kulutus ja ulkomaankauppa ovat kasvaneet hyvin. Ennusteen mukaan kasvuvauhti hidastuu vuonna 2018, mikä johtuu kaikkien kasvutekijöiden hienoisesta laantumisesta. Suhdannehuippu sijoittuu vuoteen 2017, minkä jälkeen kasvuvauhti vähitellen hidastuu. Arvioimme suhdanteiden jatkuvan hyvinä vuodet 2018 ja 2019. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että yli 2 %:n kasvu on Suomen väestön nopeasti vanheneva ikärakenne huomioon ottaen erittäin hyvä.

Kilpailukykysopimus, varsin suuret palkankorotukset tärkeimmissä kilpailijamaissamme, merkittävimpien kauppakumppaneittemme suhdannenousu ja maailmankaupan yleinen piristyminen ovat tukeneet nousukehitystä. Nyt on erittäin tärkeää pitää vaikutuspiirissämme olevat tekijät, kuten kilpailukyky, vientiteollisuutta tukevina, jotta vienti ei pääsisi puolen vuoden hyvän kehityksen jälkeen notkahtamaan. Työvoiman nopea ja joustava uudelleenkoulutus olisi myös monien alojen kannalta tärkeää.

Korot pysyvät koko ennustekauden hyvin alhaisina, mikä tukee kulutusta, mutta samalla myös kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut viime vuosina nopeasti. Maltillisia palkkaratkaisuja tarvitaan vielä tulevina vuosina kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi, mutta maltillisen palkkakehityksen varjopuolena on sen yksityisen kulutuksen kasvua jarruttava vaikutus.

Suomen muut keskeiset ennusteluvut

Ennuste 2017-2019 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Viennin kasvu laantuu, mutta sen taso jatkuu hyvänä

Vuonna 2017 olemme nähneet viennin kasvavan lähes ilmiömäisellä tavalla. Aktian uuden ennusteen mukaan vienti kasvaa kokonaista 9 % vuonna 2017, mikä on suuri muutos viime vuodesta, jolloin viennin kasvu oli 1,3 %. Vuoden 2017 alkupuoliskolla kasvuluvut olivat aivan toista luokkaa kuin aiemmin. Viennin kasvu on myös ollut laaja-alaista ja suurimmilla vientialoilla kauppa on käynyt hyvin. Vuoden 2017 toisella puoliskolla tavaraviennin kasvu on hidastunut alkuvuodesta, ja riski sekä konekapasiteetin että osaavan työvoiman puutteen viennin kasvua jarruttavasta vaikutuksesta on ainakin lyhyellä aikavälillä ilmeinen. Varsinkin heinä- ja elokuussa tavaravienti tuotti pettymyksen, mutta syyskuussa se piristyi hieman.

Vaikka vientinäkymät hieman heikentyvät, ennustamme viennin kasvavan jatkossa suhteellisen hyvin. Vuonna 2018 vienti kasvaa 4 % ja vuonna 2019 kasvu on 4,2 %.

Vuonna 2017 vienti on ollut ehkä jopa yllättävän monipuolista. Alusvienti näkyy luvuissa, samoin kuin ajoneuvojen vienti Uudenkaupungin autotehtaan ansiosta. Mutta myös perinteinen metalliteollisuus, metsäteollisuus ja kemian teollisuus ovat vuoden kuluessa osoittaneet selviä vahvuuden merkkejä.

Kun tarkastelemme vientiä kohdemaittain, euroalue kokonaisuutena ja varsinkin Saksa erottuvat joukosta. Myös vienti Ruotsiin, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin on saanut uutta puhtia. Näin vahvan viennin kasvun ansiosta Suomi ei enää menetä vientiosuuksia samalla, kun Suomen vienti kasvaa lähivuosina maailmantaloutta nopeammin.

Oman tuotantokapasiteettimme rajoitukset voivat jarruttaa ulkomaankaupan kehitystä. Olemme kuitenkin korjanneet ylöspäin kaikkien Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden kasvuennusteita, mikä viittaa siihen, että ulkomainen kysyntä voi osoittautua viime kesänä ennustamaamme vilkkaammaksi.

Vienti

arvo, miljoonaa euroa. Lähteet: Aktia ja Macrobond

Työttömyysaste laskee hitaasti

Aktian uuden ennusteen mukaan työttömyys vähenee edelleen hitaasti. Tämä vuonna se laskee 8,7 %:iin, vuonna 2018 edelleen 8,4 %:iin ja vuonna 2019 8,2 %:iin.

Työllisyysaste ja työlliset

Työllisyysaste kausitasoitettu ja työllisten määrä 12 kk liukuva keskiarvo Lähteet: Aktia ja Macrobond
Suomen kausivaikutuksista puhdistettu työllisyysaste oli syyskuussa 69,4 %, joka on tuntuva parannus vuoden 2015 alle 68 %:n pohjaluvuista. Odotamme työllisyyden jatkavan kasvuaan, joka jäänee kuitenkin maltilliseksi. Hallituksen työllisyystavoitteet jäävät luultavasti hallituskauden aikana saavuttamatta, vaikka BKT:n kasvuvauhti olisi ennakoitua nopeampaa. Arviomme perustuu siihen, että kasvu on tähän asti perustunut lähinnä tuottavuuden paranemiseen.

Vaikka työllisyysaste jatkaa nousuaan, työllisten suhteellisen määrän lisääntyminen ei vastaa työiässä olevan väestön määrän supistumista. Syyskuussa 2017 työikäisiä oli 14 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja kahden vuoden takaisesta tilanteesta on työikäisen väestön määrä vähentynyt 25 000 henkilöllä. Vuodesta 2010 on työikäisen väestön määrä supistunut 114 000:lla.

Työttömyyasteet

Tilastokeskuksen sarja kausitasoitettu Lähteet: Aktia ja Macrobond

Työikäinen väestö

15-64-vuotiaat Lähteet: Aktia ja Macrobond
Tilastokeskuksen virallisen työvoimakyselyn mukaan työttömien määrä on vuonna 2017 edelleen hieman vähentynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön työttömäksi kirjautuneiden määrään perustuvat tilastot ovat osoittaneet työttömyyden laskeneen jyrkästi vuonna 2017. Tämä johtuu työttömien haastattelujen tehostumisesta, jolloin monet, jotka eivät itse asiassa ole olleet työttömiä, on poistettu työttömyystilastoista. Muutoksen odotetaan jäävän tilapäiseksi ja työttömien vähenemisen ennustetaan lähikuukausina hidastuvan, mutta prosessi tekee työ- ja elinkeinoelämän työmarkkinatilastojen tulkitsemisesta tällä hetkellä erittäin hankalaa. Tämä koskee erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrää.

Aktian uuden ennusteen mukaan työttömyys vähenee edelleen hitaasti. Tämä vuonna se laskee 8,7 %:iin, vuonna 2018 edelleen 8,4 %:iin ja vuonna 2019 8,2 %:iin. Vähenevä irtisanomisriski tukee luultavasti kulutusta enemmän kuin viralliset työllisyysluvut osoittavat, sillä työllisyys lisääntyy myös työvoiman ulkopuolelta.

Kotitaloudet kuluttavat ja velkaantuvat

Säästämisaste, joka mitataan säästöjen osuutena käytettävissä olevista tuloista, oli -1,0 % vuonna 2016, mikä tarkoittaa kotitalouksien kuluttavan enemmän kuin ne ansaitsevat. Kehitys on jatkunut negatiiviseen suuntaan vuonna 2017, ja tämän vuoden toisella neljänneksellä säästämisaste oli -2,2 %.

Kulutus

Indeksi, 2008=100 Lähteet: Aktia ja Macrobond

Säästämisaste

% käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia ja Macrobond
Aktian ennusteen mukaan kulutus pysyy kasvumoottorina. Vuodesta 2017 tulee jo kolmas peräkkäinen vuosi, jona kulutus kasvaa lähes 2 %, ja uskomme kulutuksen kasvavan ripeästi myös jatkossa. Työttömyyden supistuminen ja hidas inflaatio tukevat kulutusta, mutta kotitalouksien velkaantuminen muodostaa pitkällä aikavälillä Suomelle haasteen.

Kotitaloudet nostivat vuonna 2016 noin 8 % enemmän lainaa kuin vuotta aiemmin. Samalla piteni myös asuntolainojen takaisinmaksuaika, joka on Suomen Pankin tilaston mukaan uusissa asuntolainoissa nyt keskimäärin 19 vuotta. Säästämisaste, joka mitataan säästöjen osuutena käytettävissä olevista tuloista, oli -1,0 % vuonna 2016, mikä tarkoittaa kotitalouksien kuluttavan enemmän kuin ne ansaitsevat. Kehitys on jatkunut negatiiviseen suuntaan vuonna 2017, ja tämän vuoden toisella neljänneksellä säästämisaste oli -2,2 %.

Kotitalouksien velka

% käytettävissä olevista tuloista Lähteet: Aktia ja Macrobond

Rakentamisbuumi jatkuu mutta laantuu hieman

Rakennusinvestointien määrä kääntyi kasvuun jo vuonna 2015, ja muut investoinnit seurasivat esimerkkiä vuoden 2016 alussa.
Rakennusinvestointien määrä kääntyi kasvuun jo vuonna 2015, ja muut investoinnit seurasivat esimerkkiä vuoden 2016 alussa.

Uudisrakentaminen

Asuntojen määrä Lähteet: Aktia ja Macrobond

Inflaatio on edelleen hyvin maltillinen

Vaikka inflaatio alittaa keskuspankin lähes 2 %:n inflaatiotavoitteen, merkkejä deflaatiouhasta ei ole näkyvissä.
Hintapaineet ovat Suomessa yhä varsin vähäiset. Lokakuun kuluttajahintainflaatio oli vain 0,5 %, eli huomattavasti vähemmän kuin euroalueen keskimääräinen 1,4 %:n inflaatiovauhti. Lisääntyvä kilpailu kaupan alalla pitää inflaation maltillisena, mutta myös energian hintojen ja asumiseen liittyvien kustannusten kehitys on ollut varovaista. Inflaatio pysyy Suomessa lähivuosina maltillisena edelleen vähäisten hintapaineiden ansiosta. Kuluttajahintainflaatio on Aktian uuden ennusteen mukaan 0,8 % vuonna 2017, 1,3 % vuonna 2018 ja 1,6 % vuonna 2019. Odotamme siis kuluttajahintojen nousevan varovasti. Vaikka inflaatio alittaa keskuspankin lähes 2 %:n inflaatiotavoitteen, merkkejä deflaatiouhasta ei ole näkyvissä.

Inflaatio jatkuu Suomessa huomattavasti alhaisempana kuin euroalueella keskimäärin. Suhteellisesti katsoen Suomesta tulee euroalueeseen verrattuna halvempi maa, kun inflaatio pysyy hieman euroalueen keskiarvoa hitaampana. Osasyynä Suomen ja muun euroalueen eroon ovat kilpailukykysopimus ja palkkaratkaisut, jotka laskevat inflaatiopainetta vuosina 2017 ja 2018. Kilpailukykysopimuksen vuoksi tulot kasvavat hitaasti vuonna 2017.

Syksyn kuluessa päättyneet palkkaneuvottelut viittaavat Suomen palkkakehityksen pysymiseen edelleen maltillisena myös vuosina 2018 ja 2019. Teknologiateollisuudessa on esimerkiksi päästy sopimukseen, joka kannustaa voimakkaasti paikalliseen sopimiseen. Jos paikallistasolla ei päästä sopimukseen, palkat nousevat vuonna 2018 1,1 %:n yleisen korotustason mukaisesti lisättynä yritys- tai työpaikkakohtaisella 0,5 %:n osuudella. Palkat nousevat siis 1,6 % vuodessa. Monet muut toimialat ovat jo päätyneet samankaltaisiin ratkaisuihin, mutta monet sopimukset ovat vielä myös auki.

Julkisen sektorin velka suhteessa BKT:hen pienenee

Julkistalouden velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen laskee Aktian ennusteen mukaan 62,6 %:iin BKT:stä vuonna 2017 ja jatkaa laskuaan 62,3 %:iin vuonna 2019. Jatkuvasti paranevat kasvunäkymät johtavat siis siihen, että julkisen sektorin velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen todella laskee.
Suomen julkistalouden näkymät ovat hyvien suhdanteiden ansiosta edelleen parantuneet. Velkakierre ei vuosina 2018 tai 2019 vielä katkea, mutta velkaantuneisuuden kasvu hidastuu koko ajan.

Työllisyyden lisääntyminen, vaikkakin maltillisesti, näkyi viime vuonna julkisen talouden rahoitustilanteessa, ja kasvun nopeutumisen sekä työmarkkinoiden parantuneiden näkymien odotetaan tukevan julkistaloutta ennustejakson aikana. Vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen yhteydessä päätetyt tuloveron keventäminen ja työnantajan sairausvakuutusmaksujen alentaminen heikentävät julkisen sektorin taloutta.

Rahoitusalan kriisin alusta alkaen Suomen julkistalous on ollut alijäämäinen, ja tilanne jatkuu entisellään myös lähivuosina, kun alijäämä on 1,4 % vuonna 2018 ja 1,3 % vuonna 2019. Julkistalouden velkaantuneisuus saavutti uuden ennusteen mukaan huippunsa vuonna 2015, jolloin se oli 63,6 % BKT:stä, minkä jälkeen velkasuhde on laskenut. Se laskee Aktian ennusteen mukaan 62,6 %:iin BKT:stä vuonna 2017 ja jatkaa laskuaan 62,3 %:iin vuonna 2019. Jatkuvasti paranevat kasvunäkymät johtavat siis siihen, että julkisen sektorin velkaantuneisuus suhteessa BKT:hen todella laskee.

Julkisen talouden tilanteen paraneminen ja hyvä suhdannetilanne merkitsevät, että nyt on erinomainen tilaisuus tehdä rakenteellisia uudistuksia. Lisäuudistuksia on tehtävä mukauttamalla talouttamme jatkuvasti globaalistuvaan ja kilpaillumpaan toimintaympäristöön. Lisäksi meidän on jatkettava työmarkkinoiden uudistamista niin, että se kannustaa työllistämään ja samalla lievittää kohtaanto-ongelmia.

Julkinen velka

% BKT:stä Lähteet: Aktia ja Macrobond